Taivaan Valtiatar Jumalanäiti Neitsyt Mariaa esittävä kattofresko
Kulttuuri

Ortodoksisuus kiehtoo kulttuurialan väkeä – vai pitääkö mielikuva paikkansa?

Mediaa seuraamalla syntyy mielikuva, että suomalaiset kulttuurialan ihmiset liittyvät innokkaasti ortodoksiseen kirkkoon. Aihepiiriä tutkinut uskontotieteilijä Helena Kupari suhtautuu kuitenkin varauksella ajatukseen, että kyseessä olisi kiistattomasti todennettu ilmiö. Näyttelijä Tommi Erosesta tuli ortodoksi vuosi sitten. Hänelle kirkkoon liittyminen oli syvästi henkilökohtainen prosessi.
| Teksti: Miikka Kivinen | Kuva: Dimitris Vetsikas/Pixabay, Tommi Erosen kotialbumi
Taivaan Valtiatar Jumalanäiti Neitsyt Mariaa esittävä kattofresko

On alkuilta, kun näyttelijä Tommi Eronen vastaa puhelimeen Valamon luostarissa. Eronen on tullut luostariin talkoolaiseksi.

– Olen täällä viikon verran palveluksissa ja kirkkovahtina, hän kertoo.

Valamossa ja Lintulassa muutaman kerran aikaisemminkin vieraillut Eronen on tyytyväinen, että hänen kaltaisillaan maallikoilla on mahdollisuus päästä seuraamaan luostarielämää. Luterilaiseksi kastettu Eronen liittyi ortodoksiseen kirkkoon yli vuosi sitten. Ortodoksisuus on muuttanut kiireisen näyttelijän elämää ihan käytännön tasolla. Eronen ei esimerkiksi usko, että olisi aikaisemmin viettänyt vapaa-aikaansa luostarissa.

Näyttelijä Tommi Eronen puolilähikuvassa
Näyttelijä Tommi Eronen on liittyi ortodoksiseen kirkkoon yli vuosi sitten.

Ortodoksisuus on muuttanut kiireisen näyttelijän elämää ihan käytännön tasolla. Eronen ei esimerkiksi usko, että olisi aikaisemmin viettänyt vapaa-aikaansa luostarissa.

Tutkijatohtori, uskontotieteilijä Helena Kuparilla on meneillään väitöksen jälkeinen tutkimus, jossa hän on haastatellut Erosen kaltaisia ortodoksiseen kirkkoon liittyneitä kulttuurialalla työskenteleviä ihmisiä. Kupari haastatteli 29:ää henkilöä, jotka toimivat esimerkiksi taiteen, viestinnän tai tutkimuksen alalla. Jo väitöskirjavaiheessa Kupari oli törmännyt keskusteluun, jonka mukaan ortodoksinen kirkko kiinnostaisi nimenomaan kulttuurialojen ihmisiä.

– Alun perin vähän epäröin, pystyykö sitä tutkimaan tai saanko tutkittavia, Kupari sanoo.

Hän kuitenkin sai tutkimukselleen rahoitusta Suomen Akatemialta. Kuparin tutkimus on laadullinen, eikä pyri suoraan vastaamaan kysymykseen, onko ortodoksisuus erityisen kiehtova kulttuurialojen ihmisten mielestä. Tähän tarvittaisiin tilastotietoa kaikista kirkkoon liittyneistä ja kaikista kulttuurialojen ihmisistä. Niin kauan, kun tätä määrällistä tietoa ei ole, hän varoo tutkijana puhumasta asiasta ikään kuin kyseessä olisi jo todennettu, kiistattomasti olemassa oleva ilmiö.

Lisäksi kulttuurialan ihmisten määrittely on haastavaa. Kuparin mukaan keskustelu ilmiöstä muodostaakin ennen kaikkea tutkimuksen taustakeskustelun ja inspiraation lähteen. Häntä kiinnostaa enemmän se, mikä tekee ortodoksisuudesta houkuttelevan vaihtoehdon nyky-Suomessa.

– Kuinka se löydetään, kuinka siihen tutustutaan ja kuinka sitä harjoitetaan ja eletään.

Estetiikka kiehtoo monia

Osa Kuparin haastateltavista piti väitettä ortodoksiseen kirkkoon joukoittain liittyvistä kulttuurialan edustajista median luomana harhana. Toiset puolestaan pitivät mahdollisena, että ortodoksisuudessa on elementtejä, jotka vetoavat kulttuurisesti ja esteettisesti orientoituneisiin ihmisiin.

Tommi Eronen tuntee myös muita kaltaisiaan ortodoksiseen kirkkoon liittyneitä kulttuurialan ihmisiä. Hän ei ihmettele asiaa. Hänen mukaansa uskonnon tavoin myös taiteessa pohdiskellaan abstrakteja asioita, ja hyvä taide pohtii viime kädessä olemassaolon kysymyksiä. Eronen kuitenkin huomauttaa, että rinnastuksesta huolimatta hän tekee eron taiteen tekemisen ja absoluutin välillä. Hän pitää mahdollisena, että kirkkoon liittymisen taustalla saattaa olla myös taiteilijoiden kokema turvattomuuden tunne. Ortodoksisesta uskosta voi Erosen mielestä saada turvaa, lohtua ja suuntaa elämään.

Henkilökohtaisesti häntä puhuttelee esimerkiksi kirkon palvelusten kauneus, rukousperinne ja yhteydet alkukirkkoon. Toisaalta hän kokee, että aihepiiristä on hyvin vaikea puhua. Kysymyksessä ovat pikemminkin jonkinlaiset aavistukset kuin selkeästi ilmaistavissa olevat ajatukset.

– Pientä kääntymistä jotain sellaista kohti, mikä ei ole ehkä ihan sanottavissa.

Hän pitää mahdollisena, että kirkkoon liittymisen taustalla saattaa olla myös taiteilijoiden kokema turvattomuuden tunne. Ortodoksisesta uskosta voi Erosen mielestä saada turvaa, lohtua ja suuntaa elämään.

Kuparin mukaan ortodoksisuus puhuttelee kulttuurialojen ihmisiä yleisellä tasolla siksi, että se asettuu sopivan etäisyyden päähän valtakulttuurista ja valtauskonnosta, eli luterilaisuudesta. Ortodoksisuus ei ole liian kaukana, vaan on kuitenkin osa omaa kulttuuria ja perinnettä. Toisaalta ortodoksisuus tarjoaa Kuparin mukaan vaihtoehdon maallisiin realiteetteihin sidotulle, sekulaariksi koetulle aikalaiskulttuurille, jossa pyhän mahdollisuus on häivytetty pois.

– Ortodoksisuus tarjoaa kokemuksen pidemmistä perspektiiveistä ja jatkumoista.

Kuparin mukaan kirkon traditiosta ammentava omaleimainen materiaalinen kulttuuri ja aistimaailma koetaan ikään kuin vastapainona aikaan sidotuille trendeille, kuten kulutushakuisudelle ja jatkuvassa liikkeessä olevalle, kertakäyttöiselle materiaaliselle maailmalle.

Kuparin mukaan ortodoksisuus puhuttelee kulttuurialojen ihmisiä yleisellä tasolla siksi, että se asettuu sopivan etäisyyden päähän valtakulttuurista ja valtauskonnosta, eli luterilaisuudesta.

Itsensä porvoolaiseksi keski-ikäiseksi näyttelijäksi määrittelevä Eronen on tehnyt pitkän uran. Hän valmistui Teatterikorkeakoulusta 1995 ja on sen jälkeen työskennellyt monipuolisesti teatterissa. Lisäksi hän on tehnyt paljon TV-, elokuva- ja radiotöitä. Viime vuosina Eronen on myös kirjoittanut. Viimeisin teksti on muutaman vuoden takainen monologi Syleily Teatteri Jurkkaan.

Nuoruuden haaveammatti oli kuitenkin pappi. Eronen uskoo, että kysymyksessä oli sama hengellinen etsintä, joka vuosikymmeniä myöhemmin johti ortodoksiseen kirkkoon liittymiseen. Hän kokee, että taustalla on jonkinlainen yksinäisyyden kokemus, juonne, joka on kulkenut aina hänen mukanaan elämässä.

Kirkkoon liittyminen oli Eroselle hidas ja syvästi henkilökohtainen prosessi, jolle hänen on vaikea antaa yhtä selkeää syytä.

– Se oli monien asioiden summa. Siihen liittyy tapahtumia ortodoksisen kirkon ja ihmisten piirissä. Koin, että minun näköalani on tässä, että voin väistää sen tai sitten antautua. Ja se tuntui sillä tavalla luontevalta, Eronen pohtii.

Tärkeinä tekijöinä Eronen pitää ainakin katekumeeniopetusta sekä keskusteluja isä Kimmo Kallisen kanssa.

– Hän antoi paljon aikaansa.

Itseensä vaikutuksen tehneistä ortodokseista Eronen mainitsee myös ohjaaja Kalle Holmbergin, jonka kanssa työskenteli useaan otteeseen. Erosen mukaan Holmbergin ortodoksisuus tuli esiin hienovaraisesti, ikään kuin sivulauseissa.

– Jollain tavalla se kosketti minua kuitenkin, hän muistelee.

 

Juttua muokattu 2.8.2022 klo 13:08: Helena Kupari aloitti elokuun 2022 alusta uskontotieteen yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopistossa.