Arki & ihmiset

Kirkon helmassa ja monikulttuurisessa taiteilijakodissa varttunut rovasti Sergius Colliander täyttää heinäkuussa 75 vuotta. Pappismunkkina hän ehti jo kertaalleen hylätä maailman, mutta löysi sen uudestaan perheonnea myöten. Isä Sergius elää kuitenkin yhä kahden luostarin läheisyydessä – niin
Ensimmäisen lastenkirjansa kesäkuussa julkaissut äänityöläinen, kustannustoimittaja Mili Bunda ei olisi arvannut, kuinka ajankohtainen hänen kirjoittamansa kirja tulee julkaisuhetkellä olemaan. Kolme vuotta sitten kirkkoon liittynyt ja Uspenskin katedraalikuorossa laulava Bunda toivoo kirkon olevan
Säveltäjä Soili Perkiö ja kirjailija Hannele Huovi sanovat käyneensä vahvaan taisteluun lapsuuden puolesta. Lisäksi he haluavat kannustaa kanttoreita säveltämään lapsille omia lauluja ja sepittämään ortodoksisesta näkökulmasta syntyviä loruja.
Ilomantsissa asuva 15-vuotias ukrainalaisnuorukainen Roman Zhugarev on piirtänyt hienoja tauluja Suomen ortodoksisista kirkoista ja tsasounista. Taidokkaat piirrokset ovat kuin ikkunoita hänen sydämeensä, jonka on vallannut rakkaus ortodoksiseen kirkkoon.
Kirkonkelloteknikoksi opiskellut Supavit Nummelin on ainoita kokopäiväisesti kirkonkelloja huoltavia, korjaavia ja valavia henkilöitä Suomessa. Yksi hänen ensimmäisistä korjauskohteistaan oli Uspenskin katedraali. Mitä ortodoksinen kirkko ja kirkonkellojen soittoperinne hänelle merkitsevät?
Teologian tohtori Pasi Hyytiäinen on paitsi tutkija, myös entinen luterilainen pappi, joka liittyi Suomen ortodoksiseen kirkkoon yli vuosi sitten. Nyt hän on kirjaimellisesti kirkkomme aarteiden äärellä Virtuaalinen Valamo -hankkeen myötä – ja vihdoinkin täydellisessä tasapainossa
Kouluvuoden päättyessä Aamun Koitto haastatteli ortodoksisia oppilaita: Linneaa, Alexandrosta ja Mariaa siitä, mikä heille on ortodoksisuudessa ja oman uskonnon opiskelussa tärkeää. Oman näkemyksensä uskonnonopetuksen nykytilasta kertoo heidän opettajaansa Inkeri Remsu.
Ortodoksisen kirkon työntekijät ry:n hallitus on jälleen valinnut kirkon työntekijöiden keskuudestaan ehdolle laittamista henkilöistä Vuoden työntekijän. Vuoden työntekijä 2023 on kasvatustyöntekijä Niina-Maarit Rautamäki Helsingin ortodoksisesta seurakunnasta.
Metropoliitta Panteleimon täyttää 75 vuotta 17. toukokuuta 2024. Aamun Koitto tiedusteli isä esipaimenen mietteitä merkkipäivän johdosta.
”Hän kutsui meidät tänne, Hän kutsuu meidät aikanaan pois” – näinkin voisi kiteyttää ortodoksisen kirkon näkemyksen kuolemaan liittyen – ja siihen, kenelle kuuluu viimeinen päätäntävalta asiassa.
Pitkän linjan uskonnonopettaja Maura Ihatsu valittiin jokin aika sitten Helsingin ortodoksisen seurakunnan kasvatustyöntekijän toimeen. Hän jakoi ajatuksiaan paitsi uuteen työhönsä, myös kirkkomme nykytilaan ja tulevaisuuteen liittyen.
Yle Radio 1:ltä viikoittain kuuluva klassiseen musiikkiin erikoistunut ohjelma Riston Valinta on saavuttanut suuren suosion. Niinpä musiikki- ja kulttuuritoimittaja Risto Nordellin rauhallinen radioääni on monelle tuttu. Ortodoksisen kirkon jäsen Nordell on ollut kaksitoista vuotta, mutta on jo
Juha Lampinen on Suomen ainoa päätoiminen diakoni. Hän aloitti seurakunnan diakonin toimessa 1.1.1999, ja hänet siunattiin ylidiakoniksi Uspenskin katedraalissa 25.4.1999. Sillä tiellä hän on edelleen. Minkälaista on ollut toimia jo neljännesvuosisadan ajan Suomen ortodoksisen kirkon
Ortodoksisesta ekologiasta kirjan kirjoittanut Elizabeth Theokritoff ei usko, että pelkästään teknisillä ratkaisuilla selvitetään ympäristöongelmat. Kestäviä vastauksia haasteisiin saattaisi löytyä ortodoksisesta perinteestä.
Ylen Miljoona roskapussia -kampanja pyörähti käyntiin maanantaina 15.4. ja se jatkuu 5.6. asti. Kevään myötä ovat aktivoituneet myös Roska päivässä -liikkeen roska-aktivistit, joiden toimintaan kuuluu esimerkiksi roska-astioiden koristeleminen. Tässä artikkelissa ikonografi Alexander Wikström
Konservaattori ja ikonimaalauksen opettaja Antti Narmala on lisännyt ikonien ymmärrystä Keniassa, missä ikonit jäävät helposti vieraiksi seurakuntalaisille. ‒ Keniassa ikonien asema ei ole niin elävä kuin Suomessa. Ikonit eivät ole seurakuntalaisille omaa kulttuuria, vaan vierasta tuontitavaraa.
Kulttuuriassistentti Eija Nuutinen tekee työtä ortodoksisen kulttuurin hyväksi Ortodoksisessa kulttuurikeskuksessa Joensuussa. Hän on suorittanut varsin poikkeuksellisesti sekä ortodoksisen että läntisen teologian maisterin tutkinnot. Niinpä Nuutinen tunnistaa pienen kirkkokunnan vahvuudet ja
Suomen-vierailunsa vastikään päättänyt ukrainalainen pappi ja Kiovan ortodoksisen teologisen akatemian lehtori Orest Zhyhalo haluaa pitää esillä pääsiäisajan valoisaa sanomaa, vaikka hänen kotimaansa kärsii Venäjän hyökkäyssodasta. – Kristus on voittanut kuoleman ja hän tulee voittamaan tämän
Ann-Mari Sintonen on säilyttänyt isoäidiltään ylioppilaslahjaksi saamansa Jumalansynnyttäjän ikonin. Vasta kirkkoon liittymisen kynnyksellä hänelle selvisi ikonin nimi. Nyt hän kertoo kiehtovan tarinan omin sanoin.
Riitta Bister on kohdannut kärsimystä, mutta myös Jumalan rakkaudesta kumpuavaa huolenpitoa. Tampereen ortodoksisesta seurakunnasta on tullut toinen koti.
Kymmenen vuotta päivänpolitiikan ytimessä työskennellyt Dimitri Qvintus kannustaa omaa kirkkoaan aktiivisempaan vaikuttamiseen.
Pääsiäisaikana ortodoksinaisilla voi nähdä pienistä pääsiäismunista koostuvia kaulakoruja. Jokaisella korulla on oma, kaunis tarinansa. Palmusunnuntaina Pyhän Karitsan ritarikunnan 1. luokan ritarimerkillä palkittu Jaana Pössi kertoo omasta korustaan ja siihen liittyvästä perinteestä.
Yhä useammin tie Suomen ortodoksiseen kirkkoon löytyy netin ja sosiaalisen median kautta.
Artikkelin kirjoittaja avaa kysymyksiä sairaalasielunhoidosta aloittaen omasta kokemuksestaan. Tuolloin vakavasti sairaalle puolisolle tuotu ikoni olikin yhtäkkiä häipynyt hyllyn päältä pöytälaatikkoon.