Aamun Koitto

Tämä juhlahaastattelu on julkaistu alun perin Kirkkonummen Sanomissa 19. kesäkuuta 2016. Nyt nostalginen teksti julkaistaan päivitettynä uudelleen, kun Pokrovan kirkko juhlii 20 vuottaan ja Pokrovan yhteisö 25-vuotista olemassaoloaan.
Ikonimaalaus on nostattanut kirkossamme suuria tunteita etenkin viime aikoina. Mihin tai kehen pitäisi luottaa ikonografisissa kysymyksissä?
Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo osallistuu juhlaliturgiaan.
Järjestyksessä toinen, valtakunnallinen Aamun Koitto on ilmestynyt printtilehtenä.
Runonlaulaja Paraske Nikitantytär (Nikitina) Stepanovaa (1833-1904) on kuvailtu ”hurskaan ortodoksisen kansanäidin esikuvaksi”.
Suomeen on väläytelty uusia pyhäehdokkaita, ja heidän joukossaan on isä Paisi. Vaikka asia on vielä kesken, hänen kohtalonsa ansaitsee tulla kerrotuksi.
Viime vuosikymmenet asuinrakennuksena palvellut Lappeenrannan pappilatalo palaa seurakuntakäyttöön. Aamun Koitto kertoo perinteikkään rakennuksen ja sen asukkaiden tarinan.
Hyvä tarkoitus ei pyhitä keinoja, kun on kyse seurakunnan raha-asioista.
Kirkkomme aarteita -sarjassa esitellään nyt lumoavan kaunis Jumalanäidin ylistys -ikoni.
Minisarja ”Pappilatalon tarina” herättää henkiin unohdettuja ihmiskohtaloita Lappeenrannan pappilataloon liittyen. Nyt on vuorossa kertomus siitä, miten rakennuksen tarina jatkui Varvara Šešunovan kuoleman jälkeen.
Minisarja ”Pappilatalon tarina” herättää henkiin unohdettuja ihmiskohtaloita Lappeenrannan pappilataloon liittyen. Ensimmäisenä on vuorossa maaorjana paikkakunnalle saapuneen Andrej Petrovič Šešunovin (1770-1822) perheen tarina.
Historiallinen kokoelma käsittää noin 20 000 nidettä, ja se on pääosin Laatokan Valamosta talvisodan jaloista turvaan saatua aineistoa.
”Tämä on Marian, evankelista Markuksen äidin, talo ja Jeesuksen ja opetuslasten viimeisen ehtoollisen pitopaikka." Näin lukee tekstissä, joka riippuu kehystettynä Jerusalemin Pyhän Markuksen luostarin kirkon seinällä.
”Timantinkirkas nainen”, luonnehtii äiti Kristoduli kirjassaan pyhää Nonnaa, joka oli syntyisin kristitystä perheestä Kappadokiassa. Hänen puolisonsa Gregorios Vanhempi oli Nazianzoksen kaupungin virkamies.
Pyhän Daavidin luostari Eviassa pelastui ihmeellisesti, samoin kuin monet luostarit, kirkot ja kappelit, jotka olivat käytännössä liekkien armoilla.
60-vuotiaana menehtynyt arkkimandriitta Mefodi (1961- 2021) tuli tutuksi myös suomalaisille pyhiinvaellusmatkojen myötä.
Tällä videolla Johannes Teppo seikkailee tyttäriensä kanssa Lintulan luostarissa. He ovat tulleet selvittämään, miten tuohuksia tehdään, miksi niitä pitää olla niin paljon ja mihin niitä käytetään.
Pyhä ikoni on osa Ortodoksisuuden mitä, miksi, miten -videosarjaa. Tällä videolla kerrotaan perusasioita ikoneista ja niiden kunnioittamisesta ortodoksisessa perinteessä. Ortodoksisten nuorten liitto, ONL ry.