Kulttuuri

Upea peite laskettiin pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen arkulle tsaari Iivana Julman aikana

Kirkkomme muistaa 12. kesäkuuta pyhittäjä Arseni Konevitsalaista (k.1447), jota kunnioitetaan yhtenä Karjalan valistajista. Kirkkomme aarteita -sarja esittelee pyhittäjä Arsenin muistoarkun peitteen.
09.06.2022 - 15:56 | Teksti: Ilona Pelgonen, RIISAn amanuenssi | Kuva: Henna Hietainen, RIISAn valokuvakokoelma
Pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen peite

Kirkkomme muistaa 12. kesäkuuta Karjalan pyhää, pyhittäjä* Arseni Konevitsalaista (k.1447). Pyhittäjä Arseni Konevitsalainen on yksi Karjalan valistajista. Hänet liitettiin kirkon kalenteriin vuonna 1819. Häntä kuitenkin alettiin kunnioittaa pyhänä jo 1500-luvulla, minkä todistaa muun muassa kirkkomuseo RIISAn kokoelmiin kuuluva pyhittäjä Arsenin kenotafin eli muistoarkun peite. Peite oli esillä vuonna 1934 perustetussa Konevitsan luostarin museossa ja se on evakuoitu sieltä talvisodan syttyessä.

Tekstiili on valmistettu Novgorodin alueella, ja siihen on kirjailtu pyhittäjä Arsenin kokovartalokuva, joka on vanhin säilynyt pyhittäjää esittävä kuva. Samoin kuin myöhemmissä ikoneissa, hänet on kuvattu skeemamunkin* asuun puettuna. Pyhän vasemmassa kädessä on suljettu kirjakäärö ja oikea käsi on kohollaan osoittamassa sitä.

Peitteen pohjakangas on uusittu 1800-luvulla. Pyhittäjän kuva ja tekstinauha on tällöin siirretty uudelle ikat-kankaalle. Tekstin kirjaimet ovat hopealankaa, ja teksti on tehty nyörikirjonnalla. Kasvot ja kädet on kirjottu häive- tai halkipistoin silkkiselle pohjakankaalle. Viitta on kirjottu kullatulla metallilangalla. Vaatteiden laskoksia ja ääriviivoja on kirjottu varsipistoin. Sädekehä on myös toteutettu kultalangoilla, joko kirjottuna tai kudottuna, ja koristettu koruin ja korukivin: nimbuksesta löytyy helmirenkaita, vaaleansinistä kalsedonia, soikea granaatti, spinelli sekä lasikivikorua, punaista ja vihreää lasia.

Pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen peite
Ptyhittäjä Arseni Konevitsalaisen peite, 129 x 257 cm, kuuluu RIISAn kokoelmanäyttelyyn. Kuva: Henna Hietainen

Peite on RIISAn vanhin tarkasti ajoitettu esine. Ajoitus perustuu peitteen kirjoituksiin. Pyhittäjän pään yläpuolella lukee kirkkoslaaviksi: ”Pyhittäjä Arseni, Konevitsan luostarin vanhus”.

Peitteen reunoilla kiertelee kirjoitus: ”Hurskaan tsaarin ja herran, koko Venäjän itsevaltiaan, suuriruhtinaan Ivan Vasiljevitsin* hallitessa ja pyhimmän isän, koko Venäjän metropoliitta Makarin* ja korkeasti siunatun herran, Jumalan varjelemien kaupunkien Novgorodin ja Pihkovan arkkipiispa Feodosin aikana on tämä peite pantu pyhittäjäisä Arsenin arkulle Konevitsan kunniallisessa ja ylistettävässä Neitseen Marian syntymän luostarissa igumeni Pimenin aikana vuonna 1551. Tämän peitteen ovat paikalleen panneet tsaarin ja suuren herramme palvelijat pajarien* lapset Mihailo Kosmininpoika Brovtsin ja Grigori Jakimovinpoika Štšetinin.”

Tekstiili on valmistettu Novgorodin alueella, ja siihen on kirjailtu pyhittäjä Arsenin kokovartalokuva, joka on vanhin säilynyt pyhittäjää esittävä kuva. Samoin kuin myöhemmissä ikoneissa, hänet on kuvattu skeemamunkin* asuun puettuna.

Brovtšinit olivat vanhaa sukua, joiden jäseniä mainitaan lähteissä 1600-1800 luvulla. Mihailo Kosmininpojasta tiedetään, että hän sai tsaari Iivana Julmalta lahjoitusmaat Moskovan alueella 2. lokakuuta 1550, ja palveli voivodana (sotapäällikkönä) Novgorodin alueella vuonna 1567. Žetininit olivat myös vanhaa ruhtinassukua, mutta Grigori Jakimovinpojasta meille ei jäänyt tietoa. 

Peitteen kirjoituksessa mainittu Makari* toimi koko Venäjän metropoliittana vuosina 1542-1563. Makarin aloitteesta kirkolliskokouksissa 1547 ja 1549 ylistettiin koko kirkon pyhiksi iso joukko slaavin alueilla ja Venäjän syrjäseuduilla kunnioitettuja paikallisia pyhiä, kuten pyhittäjä Aleksanteri Syväriläinen. Tämä oli ensimmäinen suuri kanonisointiprosessi. Aikaisemmin ei ollut kanonisoitu näin paljon pyhiä niin lyhyen ajan kuluessa.

Selitykset:

*Pyhittäjä – kanonisoitu munkki

*Ivana IV, Ivan Groznyi eli Julma, (1530–1584), Venäjän ensimmäinen tsaari vuodesta 1547

* Pajarit olivat Venäjän ylimmän ruhtinaallisen palvelusluokan jäseniä 1711 saakka, kun Pietari Suuri lakkautti pajarien neuvoston.

*Skeemamunkki – ikääntynyt ja hengellisesti pitkälle edennyt munkki, joka on vihitty ankaraan kilvoitukseen, suureen skeemaan. Hän saa laatia itselleen sopivan, rukoukselle omistetun päiväohjelman.

* Pyhä esipaimen Moskovan metropoliitta Makari kanonisoitiin vuonna 1988.

Lisätietoa pt. Arseni Konevitsalaisesta ja Konevitsan luostarin historiasta: Konevitsan luostari. Toim. pappismunkki Arseni. Otava, 1993.

Pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen peite Konevitsan luostarin museossa
Etualalla näkyy pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen peite Konevitsan luostarin museossa. 1930-luku. Kuva: RIISAn valokuvakokoelma.

 

Pyhittäjä Arseni Konevitsalaista koskeva vanha käsikirjoitus
Tähän päivän saakka on säilynyt 15 käsikirjoitusta pyhittäjä Arsenin elämäkerrasta 1500-luvulta alkaen. Niiden sisältö eroaa huomattavasti 1800-luvulla laaditusta tekstistä. Kuvassa esitettävä elämäkerran osa on säilynyt Moskovan Pyhä Kolminaisuuden luostarin kokoelman käsikirjoituksessa, jota paperin analyysin perusteella ajoitetaan 1530-luvulle. Pyhä Kolminaisuuden luostarin käsikirjoituksia on saatavilla digikokoelmasta https://lib-fond.ru.