Evankeliumit keskittyvät Jeesuksen elämään, kuolemaan ja ylösnousemussanomaan. Ne ovat korostuksiltaan ja pääpiirteiltään erilaisia, ja erojen huomioiminen avaa mahdollisuuden tarkastella kirjoittajien omia painotuksia. Evankeliumeissa mainitut henkilöt liittyvät tavalla tai toisella niiden keskeiseen sanomaan, mutta muutoin heistä tiedetään vain vähän. Tämä koskee myös Magdalan Mariaa, joka on yksi harvoista nimeltä tunnetuista Jeesuksen seuraajista.
Mariaan yhdistetään sana Magdala, joskus puhutaan Magdaleenasta. Nimi on monitulkintainen. Kreikan magdalene palautuu aramean sanaan magdal (heprean migdal) eli torni. Kyseessä voi olla viittaus Marian kotipaikkaan, sillä nykyisen Israel-Palestiinan alueella oli ajanlaskun alussa useita paikkoja, joiden nimessä sana Migdal esiintyi.
Kyseessä saattaisi olla Migdal Nunia, joka sijaitsi Galileassa, Tiberiaan kaupungin luoteispuolella. Usein Magdalaksi identifioidaan toinen paikka samalla seudulla eli Genesaretinjärven rannalla sijainnut Tarikhea tai Magadan. Sen elinkeinoihin lukeutuivat kalastus ja suolakalan valmistaminen, ja sieltä on löytynyt ensimmäiseltä vuosisadalta peräisin oleva synagoga ja vauraiden talojen mosaiikkilattioita. Tekstilähteissä paikka kuitenkin nimetään Magdalaksi vasta 500-luvulla.
On myös ehdotettu, että magdalene olisi lempinimi, joita Jeesus antoi lähimmille oppilailleen: Simon oli Keefas/Pietari eli ”kallio”, Sebedeuksen pojat olivat ”ukkosenjyrinän poikia” (Mark. 3:16–17; Matt. 16:18; Joh. 1:42; Gal. 2) – ja Maria olisi ”torni”. Lähteiden perusteella Maria olikin vakaa oppilas, joka ei horjunut, kun muut pakenivat.
Naiset ristin juurella
Merkittävimmät maininnat Mariasta liittyvät Jeesuksen viimeisten päivien kuvauksiin: hän seisoi Jeesuksen ristin juurella loppuun asti. Neljässä evankeliumissa Magdalan Maria mainitaan tyhjän haudan ja ylösnousemuksen ensimmäisenä todistajana. Ristin juurella seisoneiden ja haudalle menneiden naisten nimissä on eroja, mutta kaikissa listoissa Magdalan Maria mainitaan ensimmäisenä.
Varhaisin versio löytyy Markuksen evankeliumista. Markus kertoo, miten Jeesuksen ollessa ristillä tapahtumia seurasi kauempaa joukko naisia, jotka olivat seuranneet ja palvelleet Jeesusta. Nimeltä mainitaan ”Magdalan Maria, Maria, joka oli nuoremman Jaakobin ja Jooseksen äiti, sekä Salome” (Mark 15:40–41). Naisia ei ole aiemmin mainittu, mutta sanat seurata ja palvella kertovat, että he ovat oppilaita kuten vaikkapa Pietari ja Andreas. Miehet ovat kuitenkin tässä vaiheessa paenneet, Pietari on kieltänyt Jeesuksen ja vain naiset ovat jääneet jäljelle. Markus mainitsee, että Magdalan Maria ja Jooseksen äiti Maria myös katsoivat, mihin Jeesus haudattiin (Mark. 15:47). Matteus kertoo tapahtumista pitkälti kuten Markus.
Sen sijaan Johanneksen kertomuksessa naiset seisovat niin lähellä ristiä, että voivat puhua Jeesuksen kanssa: ”Jeesuksen ristin luona seisoivat hänen äitinsä ja tämän sisar sekä Klopaksen Maria ja Magdalan Maria. Jeesus näki äitinsä ja tämän vieressä seisomassa sen oppilaan, joka oli hänelle kaikkein rakkain. Hän sanoi äidilleen: ’Nainen, hän on tästä lähtien poikasi.’ Sitten hän sanoi oppilaalle: ’Hän on tästä lähtien äitisi.’ Siitä hetkestä saakka oppilas piti Jeesuksen äidistä huolta” (Joh. 19:25–27).
Johanneksen kertomuksessa rakkain oppilas tulee yllättäen kuvaan mukaan – edellä on mainittu vain Jeesuksen äiti, tämän sisar, Klopaksen Maria ja Magdalan Maria. Ei ole yksimielisyyttä siitä, kuka tuo rakkain oppilas oli. Jotkut ovat ehdottaneet, että rakkain oppilas viittaisi Magdalan Mariaan. Teksti ei aivan tue oletusta, sillä rakkaimmasta oppilaasta puhutaan mieheen viittaavin maskuliinimuodoin.
Apostoleista ensimmäinen
Myös ensimmäinen kuvaus tyhjästä haudasta löytyy Markuksen evankeliumista. Sen mukaan Magdalan Maria, Jaakobin äiti Maria ja Salome ostivat sapatin jälkeen tuoksuöljyä mennäkseen voitelemaan Jeesuksen. He eivät löydä kuollutta Jeesusta vaan tyhjän haudan, ja saavat käskyn viedä sanoma muille oppilaille. Varhaisimmassa säilyneessä versiossa naiset pelkäävät ja vaikenevat, mutta jo Matteus kertoo, miten he vievät sanoman eteenpäin (Mark 16:1–8; Matt. 28:1–10).
Magdalan Maria mainitaan myös Johanneksen ja Luukkaan kuvauksissa. Johanneksen evankeliumin 20. luvussa hän menee yksin haudalle ennen auringonnousua, näkee pois siirretyn kiven ja juoksee kertomaan Pietarille ennen kuin palaa haudalle. Hautaan katsoessaan Maria näkee kaksi enkeliä ja kohtaa Jeesuksen, jota ei aluksi tunnista. Mutta miksi Johanneksen mukaan Pietari ja toinen oppilas ehtivät haudalle ennen Mariaa? On esitetty, että Marian ja muiden naisten todistusta ei pidetty täysin vakuuttavana, ja siksi Pietarin käynti on lisätty ensimmäiseksi. Luukkaan 24. luvussa mainitaan suoraan, että naisia ei aluksi uskottu (Luuk. 24:9–12, 22–23).
Magdalan Maria oppilasjoukon keskushahmona
Magdalan Marian myöhemmistä vaiheista ei Uuden testamentin perusteella tiedetä, mutta hänet voinee sisällyttää naisjoukkoon, joka mainitaan Apostolien teoissa osana Jerusalemin ensimmäistä yhteisöä (Ap.t. 1:12–14).
Myöhemmissä, noin 100-luvulla kirjoitetuissa Uuden testamentin ulkopuolisissa kirjoituksissa Maria mainitaan Jeesuksen läheisenä oppilaana ja kysymyksiä esittävänä keskustelijana. Sellainen hän on esimerkiksi Keskustelussa Vapahtajan kanssa. Marian evankeliumissa Maria on ymmärtävämpi kuin muut oppilaat, ja kun toiset itkevät epätoivoisesti, Maria rohkaisee heitä. Hän suuntaa muiden ajatukset hyvään, ja Pietari pyytää Mariaa kertomaan Vapahtajan opetuksia.
Opetusjakson päätteeksi tunnelma muuttuu. Andreas ja Pietari kyseenalaistavat Marian puheet ja Maria joutuu kiistan kohteeksi. Myös Tuomaan evankeliumissa Marian sukupuoli nousee kielteisesti esille (logion 114).
Filippuksen evankeliumi taas kertoo, miten ”Herran seurassa kulki aina kolme naista: Maria, hänen äitinsä, tämän sisar ja Magdalan Maria, jota kutsutaan hänen kumppanikseen. Maria oli hänen sisarensa, äitinsä ja kumppaninsa” (Fil. ev. 32, suom. Dunderberg). Kumppania on tässä yhteydessä vaikea määritellä. Se voi viitata elämänkumppaniin tai muuhun ystävään tai toveriin. Filippuksen evankeliumissa on lisäksi katkelma, jossa Jeesuksen sanotaan rakastaneen Mariaa enemmän kuin muita oppilaita ja suudelleen häntä. Kohta kiehtoo mielikuvitusta, ja siinä näyttäisi olevan eroottinen sävy, mutta kyse voi myös olla rakkaimman oppilaan tematiikasta ja suutelemisesta hengellisen yhteyden merkkinä.
Demoneista vapautettu, miesoppilaiden palvelija?
Kaanonin ulkopuoliset evankeliumit luovat kuvan, että Maria oli tärkeä hahmo oppilaiden joukossa. Toisaalta käy ilmi, että häntä ei täysin hyväksytty. Kysymys Marian ja yleensä naisten asemasta varhaiskirkossa on monitahoinen kysymys. Voidaan pitää selvänä, että naisten johtajuutta ja aktiivista roolia on jo varhain pyritty kyseenalaistamaan. Tämä näkyy usein hienovaraisin tavoin.
Viitteitä löytyy paitsi edellä mainitussa Johanneksen kuvauksessa siitä, miten Pietari menee haudalle ennen Mariaa, myös Luukkaan evankeliumista. Kun Markus viittaa Mariaan ja muihin naisiin Jeesuksen seuraajina ja palvelijoina, siis oppilaina, Luukas kertoo asian toisin. Evankeliumin mukaan Jeesuksen seurassa olivat kaksitoista oppilasta sekä joukko naisia, jotka hän oli parantanut taudeista ja pahojen henkien vallasta. Naiset näyttäytyvät epämääräisessä valossa eivätkä seuraa samassa roolissa kuin miehet. Mariasta Jeesus olisi karkottanut peräti seitsemän demonia. Luukas korostaa naisten palvelleen heitä – siis Jeesusta ja miesoppilaita – taloudellisesti. (Luuk. 8:1–3, Mark. 15:40–41).
Kun muissa evankeliumeissa mainitaan nimeltä ristin luona seisoneet naiset, Luukas kertoo, että tapahtumia seurasi kauempaa joukko Jeesuksen tuttavia, ja ”siellä olivat myös naiset, jotka olivat seuranneet Jeesusta Galileasta” (Luuk. 23:49). Naisten rinnalle siis tuodaan tuttavat eikä heitä enää mainita nimeltä. Luukkaan tyhjän haudan kuvauksessa Pietari varmistaa naisten kertomuksen todenperäisyyden.
Miten Magdalan Mariasta tuli syntinen nainen?
Varsinkin läntisessä perinteessä Magdalan Maria tunnetaan syntisenä naisena. Syntisen naisen hahmoja esiintyy kristittyjen kirjallisuudessa myöhäisantiikista alkaen. Vaikka nämä kertomukset ovat varsin pidettyjä, ne ovat myös monin tavoin ongelmallisia. Syntiseksi naiseksi leimaaminen, tähtää yleensä jonkinlaiseen kontrolliin tai kurinpitoon: nainen tai naiset halutaan pakottaa tiettyihin raameihin.
Magdalan Marian tapauksessa jotkut paikallistavat muutoksen paavi Gregorius Suureen, joka 500-luvun lopulla pitämässään saarnassa esitti, että Magdalan Maria ja Luukkaan mainitsema syntinen nainen, joka itkien katuu Jeesuksen jalkojen juuressa (Luuk. 7:36–50), ja Johanneksen evankeliumin Betanian Maria, Lasaruksen ja Martan sisar (Joh. 11:1–45, 12:1–8), olivat yksi sama henkilö.
Gregorius siis sulautti kolme evankeliumeissa mainittua naista yhdeksi, mutta lähteiden huolellinen lukeminen ei tue tulkintaa. Magdalan Maria on uskollinen oppilas ja tyhjän haudan todistaja, ensimmäinen apostoli.
Kirjallisuutta:
Evankeliumikohtien suomennokset: Uusi testamentti 2020.
Dunderberg, Ismo ja Antti Marjanen (toim.). Nag Hammadin kätketty viisaus: Gnostilaisia ja muita varhaiskristillisiä tekstejä. 3. painos. WSOY 2006.
Brock, Ann Graham. Mary Magdalen. S. 428–447 teoksessa Benjamin H. Dunning (toim.), The Oxford Handbook of New Testament, Gender, and Sexuality. Oxford University Press 2019.
D’Angelo, Mary Rose. Reconstructing ”Real” Women from Gospel Literature: the Case of Mary Magdalene. S. 105–128 teoksessa Ross Shepard Kraemer ja Mary Rose D’Angelo, Women and Christian Origins. Oxford University Press 1999.
Jansen, Katherine Ludwig. The Making of Magdalen. Preaching and Popular Devotion in the Later Middle Ages. Princeton University Press 2000.
Jones, F. Stanley (toim.) Which Mary? The Marys of Early Christian Tradition. SBL 2002.
Marjanen, Antti. The Woman Jesus Loved: Mary Magdalen in the Nag Hammadi Library and Related Documents. Brill 1996.
Taylor, Joan E. Missing Magdala and the Name of Mary ’Magdalene’. Palestine Exploration Quarterly 146 (2014): 205–223.
Pääkuva ylhäällä: Konstantinos Tzanes/Wikimedia Commons
Juttu on julkaistu ensimmäistä kertaa painetussa Aamun Koitossa 1/2024.