Millä tavalla Ukraina voi vastata Venäjän hyökkäyssodan taustalla olevaan ideologiaan ja historiakäsitykseen, jota Venäjän ortodoksinen kirkko tukee omalla tulkinnallaan ”venäläisestä maailmasta”? Tähän kysymykseen Ukrainan valtio on pyrkinyt vastaamaan laatiessaan lain, joka ymmärtää Venäjän ortodoksisen kirkon osaksi Venäjän valtiota.
Ukrainan Verhovna Rada, eli parlamentti, hyväksyi 20. elokuuta 2024 toisessa istunnossaan lain numero 8371. Laki kieltää sellaisten ulkomaisten uskonnollisten yhteisöjen toimimisen Ukrainassa, joita 1.) johdetaan maasta, joka käy sotaa Ukrainaa vastaan tai joka miehittää osaa Ukrainasta ja 2.) jotka tukevat aseellista hyökkäystä suoraan tai epäsuorasti esimerkiksi julkisissa esiintymisissä, kuten esimerkiksi julistamalla ”venäläisen maailman” oppia. Presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti lain Ukrainan itsenäisyyspäivänä 24.8.2024.
Ukrainassa on esitetty erilaisia lakiehdotuksia rajaamaan Moskovan patriarkaatin autonomisena kirkkona toimineen Ukrainan ortodoksisen kirkon (UOK) toimintaa ainakin vuodesta 2016 lähtien – läheskään kaikki esitykset eivät ole menneet läpi. Nyt hyväksytty laki hyväksyttiin enemmistöllä: 265 oli lain puolesta ja 29 vastaan, kun neljä äänesti tyhjää.
Lain tarkoituksena on lopettaa Venäjän ortodoksisen kirkon vaikutus Ukrainan ortodoksiseen kirkolliseen elämään, sillä Venäjän ortodoksinen kirkko tukee Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa ja on siten yksi Venäjän hyökkäyssodan ideologisista tukijoista. Ukrainan ortodoksinen kirkko (UOK) ei ole eronnut Moskovan patriarkaatin alaisuudesta virallisesti, vaikka se julistikin kesäkuussa 2022 olevansa itsenäinen Moskovasta. Ukrainan turvallisuuspalvelu on tutkinut viimeisen kahden vuoden aikana UOK:n tiloja ja yli sataa pappia, joukossa myös piispoja, vastaan on aloitettu tutkinta yhteistyöstä Venäjän kanssa. Vähintään 26 tapauksessa tuloksena on ollut myös tuomio lain edessä.
UOK ei ole tehnyt pesäeroa näihin papiston jäseniin, eikä toisaalta pyrkinyt tekemään omaa sisäistä selvitystä yhteyksistään Venäjälle. UOK:n passiivisuus on pitänyt yllä epäilyksiä sen Venäjä-yhteyksistä ja motiiveista niin kirkon jäsenten kuin laajemmin ukrainalaisten silmissä.
Ukraina ei ole ensimmäinen maa, joka rajoittaa tai kieltää Moskovan patriarkaatin alaisten kirkkojen toiminnan omalla maallaan. Näin on tapahtunut jo esimerkiksi Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Ukrainan tapauksessa mielenkiintoista on, että hyvin yksinkertaistettuna valtiolliset argumentit UOK:n kieltämiseksi korostavat lain takaavan Ukrainan hengellisen itsenäisyyden, kun taas Ukrainan kirkolliset tahot ovat korostaneet, että lailla voidaan ehkäistä uskonnon ja kirkollisen elämän väärinkäyttöä poliittisiin tarkoituksiin.
Sekä valtiolliset että kirkolliset tahot toivovat, että laki auttaa UOK:a yhtäältä erkanemaan Venäjän vaikutuksesta ja toisaalta lähenemään Ortodoksinen kirkko Ukrainassa (OKU) kanssa. Lailla näyttää siis olevan sekä turvallisuuspoliittisia että kirkolliseen järjestykseen liittyviä tarkoitusperiä.
UOK ja Venäjän ortodoksinen kirkko eivät kumpikaan yhdy edellisiin näkemyksiin vaan pitävät uutta lakia uskonnonvapauden loukkauksena. UOK:n piiristä on kysytty, riittääkö kanoninen yhteys Moskovaan tekemään UOK:sta Venäjän ortodoksisen kirkon, joka on kielletty Ukrainassa. Lain mukaan näin näyttää olevan.
Lakia on kritisoitu myös lännessä. Laeilla voidaan määritellä kansallista turvallisuutta, mutta historiallisen kuulumisen johonkin tiettyyn uskonnolliseen organisaatioon ei yleisesti ajatella osoittavan rikosta. Sitä vastoin sotapropaganda tai aggressioon yllyttäminen ovat rikos, tapahtuipa rikos kirkossa tai maallisessa yhteiskunnassa.
Uusi laki antaa yhdeksän kuukauden siirtymäajan, jonka aikana UOK:n seurakunnat voivat katkaista kaikki yhteytensä Venäjän ortodoksiseen kirkkoon. Lakiin liittyvät ristiriitaisuudet antavat olettaa, että se ei tule poistaman Venäjän propagandaa Ukrainasta tai ratkaisemaan Ukrainan ortodoksisuuden tilannetta.
Kirjoittaja on systemaattisen teologian apulaisprofessori Itä-Suomen yliopistossa.
Kuvituskuva ylhäällä: Metropoliitta Onufri (UOK) osallistui 27. heinäkuuta 2019 Kiovan kasteen 1031-vuotisjuhlaan Kiovassa.