Ortodoksisen teologia opiskelija Tommi Paju kirkossa
Arki & ihmiset

Insinööri Tommi Paju, 47, nousi ylös eräässä palaverissa, irtisanoi itsensä ja lähti opiskelemaan tullakseen papiksi

Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella aloitti tänä syksynä aiempaa suurempi joukko ortodoksisen teologian opiskelijoita. Jotkut heistä ovat tehneet hyvin radikaalejakin ratkaisuja.
02.11.2021 - 10:13 | Teksti: Miikka Kivinen | Kuva: Miikka Kivinen
Ortodoksisen teologia opiskelija Tommi Paju kirkossa

Alun perin ohjelmistotekniikan insinöörin koulutuksen saanut Tommi Paju, 47, teki viitisen vuotta sitten elämässään täyskäännöksen. Hän koki, että yhä kiireisemmäksi muuttuneella ohjelmistoalalla työskentelyssä ei ollut enää järkeä.

– Ihan kirjaimellisesti nousin ylös yhdessä suunnittelupalaverissa ja irtisanoin itseni tietämättä yhtään, mitä rupean tekemään, Paju kertoo.

Luterilaisuudesta vajaat kymmenen vuotta sitten Suomen ortodoksiseen kirkkoon liittynyt Paju työskenteli irtisanoutumisen jälkeen muun muassa nuoriso-ohjaajana ja sivutoimisena ortodoksisen uskonnon opettajana. Kirkkoon liittyneenä hänellä oli ortodoksisuudessa melko lailla opiskeltavaa. Kesäloman aikana Paju pänttäsi koulukirjat ja alkoi innostua toden teolla. Seuraavana syksynä opettajan työt eivät kuitenkaan enää jatkuneet.

– Ihan kirjaimellisesti nousin ylös yhdessä suunnittelupalaverissa ja irtisanoin itseni tietämättä yhtään, mitä rupean tekemään, Paju kertoo.

– Mutta siitä se kipinä jäi elämään, että ”mitä jos lähtisinkin opiskelemaan ihan kunnolla”, Paju muistelee pohtineensa.

Tänä syksynä Paju aloitti kokoaikaisena ortodoksisen teologian opiskelijana Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

– Nyt kipinä on ilmeisesti leimahtanut liekkiin, että täällä ollaan, Paju iloitsee.

Pajun tavoitteet ovat selvät.

– Minulla opinnot tähtäävät siihen, että joku päivä, jos Luoja suo, minut vihittäisiin papiksi.

Opiskelijoita joka lähtöön

Itä-Suomen yliopiston ortodoksisen teologian koulutusohjelmassa voi valita teologin, opetusalan tai kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdon. Yhteensä näissä aloitti tänä syksynä 36 perustutkintoa suorittavaa opiskelijaa.

Teologian osaston varajohtaja Maria Takala-Roszczenko kertoo, että osastolla ollaan iloisia poikkeuksellisen suuresta opiskelijamäärästä. Erityisesti kirkon puolella työntekijäpula on tulevina vuosina suuri.

– Eläkepommi muhii, Takala-Roszczenko toteaa.

Ortodoksisen teologian opiskelija Tommi Paju seminaarilla mosaiikin edessä
Ortodoksisen teologian opiskelija Tommi Paju teki elämässään täyskäännöksen viitisen vuotta sitten.

Takala-Roszczenko kertoo, että Pajun kaltaisia alan vaihtajia on ortodoksisen teologian opiskelijoissa ollut viime vuosina aiempaa enemmän. Hänen kokemuksensa mukaan toisen tai kolmannenkin uran tekijät ovat usein hyvin motivoituneita ja nopeasti opiskelevia. Kokonaisuutena opinnot aloittanut joukko on Takala-Roszczenkon mukaan esimerkiksi ikäjakaumaltaan ilahduttavan monipuolinen.

Muualtakin kuin pappissuvuista

Käytännöllisen teologian apulaisprofessori Pekka Metso Itä-Suomen yliopiston teologian osastosta kertoo, että aikaisempina vuosikymmeninä merkittävä osa opiskelijoista tuli niin sanotuista pappissuvuista.

Nyt tämä perinne on ohenemassa ja uusien opiskelijoiden suhde ortodoksisuuteen voi olla aiempaa löyhempi.

Teologian opiskelu ei myöskään välttämättä ole ammatillinen valinta, vaan saattaa liittyä mielenkiintoon ja hengelliseen etsintään.

– Opiskelijoitten lähtötilanteet ovat paljon kirjavammat kuin joskus aiempina vuosina, Metso tiivistää.

Takala-Roszczenko kertoo, että Pajun kaltaisia alan vaihtajia on ortodoksisen teologian opiskelijoissa ollut viime vuosina aiempaa enemmän. Hänen kokemuksensa mukaan toisen tai kolmannenkin uran tekijät ovat usein hyvin motivoituneita ja nopeasti opiskelevia.

Ortodoksisen teologian opinnot on tänä syksynä aloittanut myös Sotkamosta kotoisin oleva 25-vuotias Jarkko Kärnä. Helluntailaistaustainen Kärnä ei ole vielä ortodoksisen kirkon jäsen.

– Siitä näkökulmasta nyt tässä kaikkea uutta ihmettelen ja tutkailen, Kärnä kertoo.

Kärnän tarkoituksena on liittyä ortodoksiseen kirkkoon, vaikka varsinaista katekumeenikurssia hän ei todennäköisesti ehdikään käydä.

– Mutta luulen, että tässä viiden vuoden aikana tulee aikamoinen katekumeeniopetus. Tässä opiskelujen myötä.

Ortodoksisen teologian opinnot on tänä syksynä aloittanut myös Sotkamosta kotoisin oleva 25-vuotias Jarkko Kärnä. Helluntailaistaustainen Kärnä ei ole vielä ortodoksisen kirkon jäsen.
– Siitä näkökulmasta nyt tässä kaikkea uutta ihmettelen ja tutkailen, Kärnä kertoo.

Kärnän tutustuminen ortodoksisuuteen on kestänyt kymmenkunta vuotta. Tärkeänä innoittajana toimi nyt jo edesmenneen rovasti Erkki Piiroisen kirjallinen tuotanto. Myös innostus historiaan on ollut keskeisessä roolissa. Kärnä näkeekin ortodoksisuudessa katkeamattoman jatkumon alkukirkkoon.

Ortodoksisen seminaarin opiskelija Jarkko Kärnä
Jarkko Kärnän tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä auki. Haaveena on kuitenkin päästä palvelemaan seurakuntaa. Taustalla näkyy Pyhän Nikolaoksen kirkko.

Omaan taustaansa Kärnällä on ongelmaton suhde.

– Hyvällä suhteella olen lähdössä helluntailiikkeestä, eikä sinne jää mitään katkeruuksia. Ja vielä paremmalla suhteella tulossa ortodoksiseen kirkkoon, hän naurahtaa.

Ortodoksisen seminaarin ja seurakuntasalin tuntumassa sijaitseva Pyhän Nikolaoksen kirkko on tehnyt tuoreeseen joensuulaiseen suuren vaikutuksen.

– Oikeastaan voi sanoa, että minä olen rakastunut tuohon kirkkoon. Se on aivan käsittämättömän upea tunne, kun tuosta ovesta mennään sisälle ja jumalanpalvelus alkaa.

Akateemisuus yksin ei riitä

Eräs keskeinen ominaispiirre ortodoksisen teologian opiskelussa on ortodoksinen seminaari. Apulaisprofessori Pekka Metso luonnehtii työnjakoa niin, että yliopisto tarjoaa tiedollisen ja akateemisen tason ja kirkon ylläpitämä seminaari puolestaan yhteisöllisen, liturgisen ja hengellisen ulottuvuuden. Metson mielestä tämä kuvastaa hyvin ortodoksisen teologian luonnetta. Opiskelu on yliopiston ja kirkon järjestämää, mutta kummallakin on omat selkeät alueensa.

Isä Mikko Sidoroff ortodoksisen seminaarin kirkossa
Isä Mikko Sidoroff toimii ortodoksisen seminaarin johtajana.

Myös seminaarin johtajan, isä Mikko Sidoroffin mielestä työnjako on toimiva. Sidoroffin mukaan kirkon työssä kasvaakseen opiskelija tarvitsee akateemisia taitoja ja vuoropuhelua maailman kanssa. Tämän lisäksi tarvitaan kuitenkin myös kiinteä yhteys kirkkoon, Jumalaan ja hengelliseen elämään. Sidoroff katsookin seminaarin toimivan linkkinä kirkon ja yliopiston välillä.

Seminaarin hengellisen elämän kulmakivi ovat päivittäiset jumalanpalvelukset seminaarin kirkossa. Niiden yhteydessä pidetään myös opintoihin kuuluvat, jumalanpalveluselämää opettavat liturgiset harjoitukset. Ne opetetaan kaikille tutkintoa suorittaville, vaikka opiskelija ei kirkkoon kuuluisikaan.

Koti seminaarilla

Ortodoksinen seminaari toimii myös teologian opiskelijoiden asuntolana. Tommi Paju muutti seminaarille elokuun lopussa.

– Mitään muuta kotia ei enää ole, Paju kertoo.

Muuttoon oli Pajulle kaksi tärkeää syytä. Ensinnäkin seminaarilla pääsee joka päivä jumalanpalveluksiin. Toinen tärkeä tekijä oli se, että seminaarilla ei ole turhia häiriötekijöitä.

– Huoneet ovat sen verran pieniä, että siellä ei oikein muuta viitsi tehdä kuin nukkua ja opiskella. Jos saisi nämä [opinnot] jopa nopeammin kuin viidessä vuodessa tehtyä, Paju pohtii.

Opinnot ovat tähän mennessä vaikuttaneet Pajusta mielenkiintoiselta, mutta ”hurjan laaja-alaisilta”.

– Paljon työtä, paljon vaivannäköä. Todennäköisesti tulee joku uneton yökin. Pitää vain toivoa, että se sitten jossain vaiheessa kantaa hedelmää, Paju sanoo.

Kirjoittaja opiskelee ortodoksista teologiaa Itä-Suomen yliopistossa. Myös hän on aloittanut päätoimisena opiskelijana tänä syksynä.

Pääkuva ylhäällä: Ortodoksisen teologian opiskelija Tommi Paju Pyhän Johannes Teologin ja Karjalan valistajien kirkossa Joensuun ortodoksisella seminaarilla.