Edesmennyt arkkimandriitta Mefodi Laatokan Valamon luostari
Maailmalta

Laatokan Valamon kävijöille tuttu arkkimandriitta Mefodi menehtyi koronaan – lue isä Veikko Purmosen muistokirjoitus

60-vuotiaana menehtynyt arkkimandriitta Mefodi (1961- 2021) tuli tutuksi myös suomalaisille pyhiinvaellusmatkojen myötä.
| Teksti: Isä Veikko Purmonen | Kuva: Laatokan Valamon luostari

Laatokan Valamon luostari on kokenut suuren menetyksen, kun luostarin jälleenrakentamiseen merkittävästi vaikuttanut arkkimandriitta Mefodi menehtyi koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen vain 60 vuoden ikäisenä. Hän oli syntynyt Makedoniassa 16.2.1961 ja kuoli 22.7.2021 Pietarissa, missä hän oli sairaalahoidossa. Hänet siunattiin haudan lepoon Laatokan Valamon igumenien hautausmaahan 24. heinäkuuta.

Isä Veikko Purmonen ja arkkimandriitta Mafodi
Isä Veikko Purmonen ja arkkimandriitta Mefodi. Kuva pyhiinvaellusmatkalta elokuussa 2006.

Luostari kiehtoi jo varhain

Jo kouluvuosinaan Mefodi perehtyi venäläiseen kulttuuriin, kirjallisuuteen, musiikkiin ja kuvataiteeseen, mutta erityisesti kaikkeen siihen, mitä voitiin pitää Makedoniasta lähtöisin olevien slaavien valistajien Kyrilloksen ja Metodioksen jättämään perintöön kuuluvana. Siihen hän pääsi syventymään opiskellessaan hengellisessä seminaarissa seitsemän lukukautta. Korkeakouluopinnot hän suoritti Skopjessa sijaitsevassa Pyhien Kyrilloksen ja Metodioksen yliopistossa, jossa hän valmistui rakennusinsinööriksi vuonna 1985.

Vahvan kirkollisen kotikasvatuksen saaneena hän harkitsi jo varhaisesta nuoruudesta lähtien luostarikilvoituksen tielle suuntautumista. Hän suunnitteli hakeutumista Athoksen luostariin, mutta Makedonian ja Kreikan välisistä poliittisista jännitteistä johtuen viisumin saaminen osoittautui vaikeaksi. Rippi-isältään saamansa ohjeen mukaisesti hän päätti pyrkiä Moskovan alueella sijaitsevaan Pyhän Kolminaisuuden luostariin (Troitse-Sergieva Lavra), jonne hänet hyväksyttiin noviisiksi vuonna 1992.

Kun noihin aikoihin lavran taloudenhoitajana toiminut arkkimandriitta Pankrati nimitettiin Laatokan Valamon luostarin igumeniksi, pyysi hän rakennusalaa tuntevan ja vakaaksi kilvoittelijaksi havaitsemansa Mefodin siirtymään hänen mukanaan Laatokan Valamon luostariin.

Laatokan Valamossa puolitoista vuotta kestäneen noviisikauden jälkeen Mefodi vihittiin munkiksi vuonna 1994. Patriarkka Aleksi II vihki hänet diakoniksi ja papiksi vuonna 1996. Isä Mefodin panos sekä luostarin materiaalisessa että henkisessä jälleenrakentamisessa on ollut hyvin merkittävä. Luostarin rappeutuneiden rakennusten korjaamisessa tarvittiin hänen asiantuntemustaan ja kokemustaan. Sekä pääkirkon että skiittojen kirkkojen ja muiden rakennusten kunnostaminen eteni odotettua nopeammin. Luostarin puolesta työn etenemistä oli asiantuntevasti valvottava.

Taitavaa PR-toimintaa

Keskeinen merkitys tässä jälleenrakennustyössä oli PR-toiminnalla ja erityisesti varojen keräämisellä rikkailta lahjoittajilta. Tässä tehtävässä isä Mefodi osoitti synnynnäistä lahjakkuutta. Yhtä tärkeää kuin tämä materiaalinen jälleenrakentaminen oli henkinen ja hengellinen rakennustyö, johon isä Mefodi osallistui aktiivisesti ja antaumuksella.

Vuonna 2005 perustettiin luostarin yhteydessä toimiva kulttuuri- ja valistustyön keskus Valamon valo (Svet Valaama), jonka johtajaksi tässä yhteydessä igumenin arvon saanut isä Mefodi nimitettiin. Hänestä tuli myös keskuksen julkaiseman kuukausittain ilmestyneen Svet Valaama –lehden päätoimittaja. Erityisen suurella innolla ja antaumuksella Mefodi organisoi vuosittain pidettyjä kirkollista kulttuuria ja teologian kysymyksiä käsitelleitä kansainvälisiä konferensseja.

Igumeni Mefodin toiminta ei rajoittunut pelkästään luostarin sisäiseen jälleenrakentamiseen, vaan hän käynnisti myös lukuisia siviiliasukkaiden auttamiseen tähdänneitä hyväntekeväisyysprojekteja.

Näistä ja kulttuurialan ansioista hänelle myönnettiin Karjalan tasavallassa vuosittain jaettu palkinto ”kansojen ja uskontojen välisen sovun sekä hengellisen ja moraalisen kasvatuksen ja perinteisten arvojen ja historiallis-kulttuurisen perinnön säilyttämisestä Karjalassa”.

Vuonna 2014 isä Mefodille myönnettiin Venäjän federaation mitali työstä isänmaan hyväksi. Venäjän kansalaisuuden hän sai  jo vuonna 2002. Myös kirkon piirissä isä Mefodi sai kokea kansan suurta kiitollisuutta ja kirkon johdon osoittamaa arvostusta. Vuonna 2019 Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Kirill siunasi hänet arkkimandriitaksi Uspenskin katedraalissa Moskovan Kremlissä.

Luostarissa isä Mefodi osoitti pyhiinvaeltajille ja muille vieraille suurta huomaavaisuutta ja ystävällisyyttä. Hän oli aina valmis palvelemaan sekä ulkomaisia pyhiinvaeltajia että venäläistä kirkkokansaa. Sairastuttuaan hän pyysi ystäviään kirjoittamaan hänen kuoltuaan, että  ”hän tunsi  mittaamattoman syvää rakkautta Venäjän kansaa kohtaan”. Tätä rakkautta ja valoa hän säteili elämäntyössään – ja säteilee sitä vielä haudan takaa kirkkokansalle ja lukemattomille ulkomailta Valamoon saapuville pyhiinvaeltajille.