On kulunut vuosi siitä, kun pandemia tuli osaksi Suomen ortodoksien arkea. Suomen ortodoksinen kirkko joutui ottamaan käyttöön rajoituksia, jotka tulivat monille kirkossakävijöille yllätyksenä. Moni jäi arvioimaan rajoitusten tarvetta, suhteellisuutta ja tehokkuutta.
Kuluneen vuoden perusteella on mahdollista arvioida pandemian vaikutuksia kirkon elämään Suomessa. Ensimmäisenä askeleena tällä polulla on tämä kirjoitus, jossa Suomen ortodoksisen kirkon koronavastaiset toimet on tarkoitus nähdä Konstantinopolin Ekumeenisen patriarkaatin eli Äitikirkon vastaavien toimien valossa. Ottiko Suomen ortodoksinen kirkko asiassa ”varaslähdön” vai noudattiko päätöksissään ns. maalaisjärkeä – ja Äitikirkkonsa linjausta?
Tilanteen vakavuus yllätti
Koronaviruspandemia alkoi joulukuussa 2019 kiinalaisesta Wuhanin kaupungista, ja 4. maaliskuuta 2021 tartunta oli vahvistettu yli 116 miljoonalla ihmisellä ympäri maailmaa. Viruksen aiheuttamaan sairauteen ja sen komplikaatioihin oli kuollut yli 2,5 miljoonaa ihmistä.
Maailman terveysjärjestö WHO julisti epidemian pandemiaksi 11. maaliskuuta 2020.
Harva ymmärsi tilanteen vakavuuden heti alussa. Eri puolella maailmaa perinteitä arvostavien ortodoksien keskuudessa alkoi esiintyä epäluuloja ja paikoittain viranomaisten rajoitustoimien vastustamista. Kirkon päättäjät joutuivat konkreettisesti punnitsemaan vastuutaan seurakuntalaisten terveydestä ja jopa hengestä.
Yllättävässä tilanteessa paikalliset ortodoksikirkot joutuivat päättämään toimenpiteistä, joilla haluttiin suojella sekä papistoa että ja kirkkokansaa. Samoihin haasteisiin vastattiin monella tavalla eri puolella ortodoksimaailmaa.
Ensimmäisinä uuden viruksen aiheuttama vaara kohtasi Konstantinopolin Ekumeenisen patriarkaatin Kiinan Hongkongin ja Etelä-Korean hiippakuntien ortodokseja – patriarkaatin alaisuuteen kuuluu autonomisia kirkkoja, hiippakuntia ja seurakuntia Pohjolasta Etelä-Afrikkaan asti.
Jo 25. helmikuuta Etelä-Korean metropoliittakunnan tiedotteessa vedottiin seurakuntalaisiiin, jotta nämä suojelisivat läheisiään kuolettavalta taudilta. Suositusten joukossa oli mm. hengityssuojainten ja käsidesin käyttö jumalanpalveluksissa, pyhien esineiden ja papin käden suutelemisen kielto sekä seurakuntien kokoavan toiminnan kieltäminen.
Pian Ekumeenisen patriarkaatin alaiset ortodoksikirkot suljettiin kirkkokansalta Kaakkois-Idässä, ja jumalanpalvelukset lopetettiin aluksi maaliskuuhun 2020 saakka.
Ajan tasalla rajoituksissa
Suomessa kirkollista elämää rajoittavia päätöksiä tehtiin miltei samaa tahtia kuin siellä, missä hätä oli jo ilmeinen.
Suomen ortodoksinen kirkko tiedotti 4.3.2020, että kirkko seuraa koronavirustilannetta ja varautuu ohjeistamaan seurakuntia. Tämä tapahtui vain päiviä sen jälkeen, kun ensimmäiset rajoitukset otettiin käyttöön Ekumeenisen patriarkaatin hiippakunnissa Kauko-Idässä.
Suomen ortodoksinen kirkko päätyi niin ikään 7.3. minimoimaan fyysiset kontaktit seurakunnissa. Tuli välttää kättelyä, kristottamista ja ikonien suutelua. Samalla korostettiin, että jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset ovat kaikissa olosuhteissa kirkon ydintehtäviä. Suomen ortodoksisen kirkon suositukset olivat siis samansuuntaisia Kauko-Idässä tehtyjen päätösten kanssa. Kuitenkin tehtiin selväksi, että jumalanpalvelusten toimittaminen Suomessa jatkuu, myös ilman kirkkokansaa.
Eukaristia entistä tärkeämpi
Maailman terveysjärjestö WHO:n julistettua koronaepidemian pandemiaksi, Pyhä synodi otti kantaa koronavirustilanteeseen. Tiedotteessa kuvaillaan uskoa Jumalaan ihmisjärjen ylittävänä, ei järjenkäyttöä lakkauttavana asiana. Näin luotiin vahva perusta kirkon ja viranomaisten yhteistyölle pandemian torjumisessa. Samalla korostettiin Eukaristian merkitystä ”kuoleman vastalääkkeenä” kaikille uskoville. Äitikirkko kehotti kaikkia uskovia noudattamaan WHO:n hygieniaohjeita, samoin kuin valtion antamia suosituksia ja määräyksiä.
Samana päivänä Suomessa ortodoksisen kirkon seurakunnille annettiin toistaiseksi voimassa olevat ohjeet tartuntavaaran minimoimiseksi. Kaikissa seurakunnissa mm. siirryttiin käytäntöön, jossa ehtoollinen jaetaan kertakäyttöisillä puukuidusta valmistetuilla kahvilusikoilla, jotka hävitetään polttamalla.
Arkkipiispa Leo nimitti torstaina 12.3. kirkolle kriisi- ja valmiusryhmän pitämään yllä koronavirukseen liittyvää tilannekuvaa ja pohtimaan tartuntavaaran minimointia kirkon työssä ja elämässä.
Palveluksia etänä
Maaliskuun 14. päivänä Ekumeenisen patriarkaatin Yhdysvaltain arkkipiispakunnan Pyhä synodi korosti tiedotteessaan, että kirkosta poisjääminen ei oli synti, vaan vastuunkantamisen teko. Synodi kehotti uskovaa kansaa osallistumaan jumalanpalveluksiin kotoa käsin tv-lähetysten ja nettistriimausten välityksellä. Samalla korostettiin kaikkien viranomaisten antamien turvaohjeiden ja rajoitusten välitöntä noudattamista. Hiippakuntapiispoille myös annettiin vapaus tehdä itsenäisiä päätöksiä koskien kirkkokansan suojelemista omissa hippakunnissaan huomioiden viranomaisten määräämät rajoitukset.
Chicagon metropoliittakunnan päämies metropoliitta Natanael (Simeonidis) kielsi jumalanpalvelukset hiippakuntansa kirkoissa. Luostareissa jumalanpalveluksia alettiin toimittaa veljestön kesken.
Piispainkokous puhuu
Suomessa julkaistiin 17.3. julkaistiin Suomen piispainkokouksen paimenkirje. Siinä esipaimenet kehottivat kirkon jäsenistöä vastuulliseen käytökseen ja rukoukseen. Suomen esipaimenet vertasivat turvallisuusohjeiden noudattamista lähimmäisenrakkauteen.
Aiempia ohjeita täydennettiin mm. seurakuntien kokoavan toiminnan kieltämisellä sekä suositeltiin, että palvelukset toimitettaisiin minimihenkilöstöllä suljetuin ovin 18.3. alkaen. Samana päivänä Valamon luostari ja Valamon opisto sulkeutuivat. Luostarin päivittäiset jumalanpalvelukset alettiin toimittaa veljestön kesken. Suomessa kirkko avasi valtakunnallisen palvelevan puhelimen, joka päivysti kriisin alkuvaiheissa.
Konstantinopolin Pyhän Synodin keskeytti 18.3.2020 kaikki jumalanpalvelukset kirkoissa, tapahtumat ja toimitukset maaliskuun loppuun asti. Kaikki suoraan patriarkaatin alaisuudessa toimivat luostarit pitivät myös jatkossa säännöllisiä jumalanpalveluksia luostariyhteisöilleen, mutta ulkopuolisten vierailijoiden pääsy kiellettiin.
Tähän liittyen patriarkaatin toimistot Istanbulin Fanarissa päätettiin pitää myös suljettuina.
Päivää myöhemmin samat toimenpiteet tehtii Australian arkkipiispakunnassa.
Hänen Pyhyytensä Ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen paimenkirje julkaistiin suomeksi 19.3. Siinä patriarkka mm. kehotti alaisiaan kantamaan vastuutta ja olemaan terveyden ammattilaisten tukena. Viikon päästä Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo korosti paimenkirjeessään, että ”rukous ei tarvitse rekvisiittaa”. Arkkipiispa puhui Suomen ortodokseilla kotikaranteenista. Monien ahdistusta esipaimen lievensi ohjeella:
”Monilta ortodokseilta varmasti löytyy kotialttari tai edes yksi ikoni, jonka edessä voi rukoilla. Suhtautukaamme tähän poikkeustilaan siten, että nyt meillä on kerrankin kirjaimellisesti mahdollisuus ´elää rauhassa ja hiljaisuudessa Jumalan kunniaksi."
Ensimmäinen "koronapääsiäinen"
Yhteisten jumalanpalvelusten kieltoa jatkettiin Ekumeenisen patriarkaatin alaisten hiippakuntien seurakunnissa 31. maaliskuuta epidemian taittumiseen saakka. Seuraavana päivänä Suomessa tehtiin päätös toimittaa pääsiäisajan jumalanpalvelukset ilman kirkkokansaa 13.5. saakka. Suomen ortodoksit viettävät Herran ylösnousemisen juhlaa läntisen ajanlaskun mukaan, joten tämä päätös jouduttiin tekemään ennen kuin aihe tuli ajankohtaiseksi muissa Ekumeenisen patriarkaatin kirkoissa.
Äitikirkon vastaava päätös julkaistiin vasta 14. huhtikuuta. Sen mukaan kaikissa Ekumeenisen patriarkaatin kirkoissa Suuren viikon ja pääsiäiskauden jumalanpalvelukset toimitettaisiin ilman kirkkokansaa.
Toukokuussa 2020 Suomessa alkoi varovainen kokoontumisrajoitusten purku. Arkkipiispa Leon nimittämän kriisi- ja valmiusryhmän työskentely päättyi, ja koronaepidemiaan liittyvä ohjeistus siirtyi hiippakuntien piispojen vastuulle 12.5. alkaen.
Tämän jälkeen Suomen hiippakunnissa alettiin noudattaa aluehallintovirastojen ohjeita. Tätä kirjoitettaessa Helsingin hiippakunnassa se tarkoittaa kuuden, muualla Suomessa esimerkiksi kymmenen tai 20 hengen kokoontumisrajoitusta. Jumalanpalveluksiin voi osallistua seurakuntien ohjeiden mukaan joko etukäteen ilmoittautumalla tai saapumisjärjestyksessä.
Suomen ortodoksisen kirkon koronavastainen toiminta on noudatellut Äitikirkon yleislinjaa. Konstantinopolin Äitikirkko on ilmaissut tyytyväisyytensä Suomen ortodoksisessa kirkossa jo tehtyyn työhön rajoittaa pandemian leviämistä.
Tilanne kuitenkin muuttuu kaiken aikaa. Tällä hetkellä on rukoiltava, että kirkon elämä normalisoituu, ja uskova kirkkokansa voi kokoontua yhteiseen rukoukseen ja osallistua yhdessä Ehtoollisesta – näkyvänä merkkinä Kristuksen kirkon ykseydestä.
Jutun kuvituskuva on otettu syyskuussa 2020 Uspenskin katedraalissa.