Suomenkielistä podcast-sisältöä ortodoksisuudesta tuottavat aktiivisesti esimerkiksi blogikirjoituksistaankin tuttu Ivalon pappi, rovasti Andrei Verikov sekä Joensuussa Itä-Suomen yliopiston teologian osaston tehokaksikko, väitöskirjatutkija ja teologian tuplamaisteri Sami Fyrqvist aisaparinaan diakoni, teologian kandidaatti Harri Linna.
Andrei puhuu eli isä Andrein podcast syntyi korona-ajan tarpeeseen palvelunhalusta.
– Korona-aikana piti keksiä uusia etätyön muotoja. Oli tehtävä sitä valistustyötä, jota tehdään esimerkiksi tiistaiseurojen tai kirkonesittelyiden yhteydessä, mutta eihän se onnistunut, kun ihmiset eivät voineet kokoontua. Mietin, millaisia välineitä tai mahdollisuuksia olisi, ja podcast alkoi sitten tuntua hyvältä vaihtoehdolta. Kun olin taltioinut muutaman jakson, havahduin siihen, että jos joku haluaa tietää ortodoksisuudesta, niin voin suositella näitä taltioinut esimerkiksi katekumeeniopetuksessa.
Opetuksellinen ote onkin tuottanut hedelmää, isä Andrein korviin on kantautunut myös tieto siitä, kuinka yllättävissäkin paikoissa podcast-opetuksesta on voinut olla apua.
– Kirkon uutisissakin oli joskus mainittu, että joku, joka oli ollut valmistautumassa uskonnon yo-kirjoituksiin, oli kuuntelemalla saanut tärppejä kokeeseen.
– Aiheet valikoituvat sitä kautta, että esimerkiksi kirkko-opastuksissa ihmisiä yleensä kiinnostavat samat aiheet. Esimerkiksi se, mitä se ortodoksisuus on, miksi teillä on ikoneita tai kirkossa on sitä ja tätä. Toinen on sitten se, että kristinoppileireillä ja muuallakin huomaa mitkä ovat asioita, jotka kiinnostavat. Sitten kirjoittelen ajatuksia ylös, ja aikanaan otan kännykän käteen ja taltioin sen.
Teologiaa ymmärrettävässä muodossa
Isä Andrein podcastia voisi kutsua myös teologian popularisoinniksi eli kansantajuistamiseksi, sillä ilmaisutapa on tietoisesti sellainen, että merkittävää pohjatietoa tai terminologian tuntemusta ei tarvita.
– Aiheet on valittu sen mukaan, mitä ihmiset kysyvät, ja ne on tehty siten, että koululainenkin ymmärtää. Ei kylvetä sivistyssanastoa hyvin paljoa, eikä mennä syvälliseen teologiaan, vaan asioista kerrotaan hyvin maanläheisesti.
– Aiheet eivät kuitenkaan aina ole niin teologisia tai hengellisiäkään, vaan siellä on välillä sellaista jaarittelua. On myös ihan arkipäivän asioita papin näkökulmasta, siitä millaista tämä elämä on. Laitoin podcastin nimeksi "Andrei puhuu" ihan sen takia.
Parhaimmillaan isä Andrein puhetta on kuunnellut yli 400–500 kuulijaa per jakso. Nykyaikaisten podcast-palveluiden avulla on myös mahdollisuus saada tietoa siitä, millaisia henkilöitä kuulijoina on. Palaute etenkin kuulijoita kiinnostavista aiheista on sekin tervetullutta.
– Analytiikkatoiminnon mukaan kuuntelijoiden ikäryhmä näyttäisi olevan aika omanikäistä porukkaa, enimmäkseen 35-55-vuotiaita. On toki nuoriakin ja ihan laidasta laitaan, mutta vanhempia eli eläkeikäisiä ei niinkään. Ei myöskään ihan nuoria, alle 17-vuotiaita.
– Papin työssä on tottunut siihen, että moni asia jää ilmaan ja on epävarmaa, millaisia ajatuksia mikäkin herätti. Esimerkiksi, kun pitää opetuspuheita jumalanpalveluksissa, niin kirkkokahveilla joku saattaa sanoa jotain. Usein on myös tilanteita, ettei tiedä, mikä se vastaanottavaisuus oli.
Tarkempaan uteluun siitä, kuinka podcast on otettu vastaan Kirkon ja kollegoiden parissa saa pienellä hymynkareella höystetyn vastauksen.
– On pappeja, jotka ovat sanoneet kuuntelevansa, minkä otan äärimmäisenä kohteliasuutena. Jos pappi haluaa vapaaehtoisesti kuunnella toisen papin puheita, niin se on jo hieno juttu se. Siitä olen iloinen.
Väitöskirjatutkija Sami Fyrqvistin ja isä Harrin Pyhien isien podcast käsittelee nimensä mukaisesti pyhien isien kirjoituksia ja patristiikkaa. Sekin on saanut alkunsa opetustarkoituksessa.
– Lähtöajatuksena oli luoda katekumeenikursseille oheismateriaalia, jota voi suositella kurssin oheen. Alku osui kuitenkin koronapandemian aikaan, kun kaikki katekumeenikurssit jäivät pois. Päätettiin tehdä sitten tästä julkisesti saatavilla oleva, Fyrqvist kertoo.
Siinä, missä isä Andrein toimittama podcast käsittelee ortodoksisuutta ja elämää yleensä, on Samin ja isä Harrin podcastilla on selkeä formaatti, ja aihepiiri pysyttelee vakiona.
– Fokus on lähtökohtaisesti patristinen. Peruskaava on ollut se, että meillä on jonkun pyhän kirja, vaikka pyhittäjä Johannes Valamolaisen Kirjeitä. Ensin puhutaan kyseisestä pyhästä, ja sitten mennään pointtiin, joka olemme halunneet nostaa kirjasta esille. Johannes Valamolaisen kohdalla puhuimme pastoraalisuudesta.
Pyhien isien podcastinkin tarkoituksena on tuoda joskus sangen monimutkaisiakin aiheita kuulijoiden ulottuville ilman, että esitietojen hankintaan täytyy käyttää merkittäviä määriä aikaa ja energiaa.
– Kumpikin meistä on teologiaa opiskelleita, joten haluamme välttää sitä sudenkuoppaa, että päätyisimme teologisoimaan asioita. Normaali kuuntelija ei ymmärrä teologista jargonia. Haluamme pitää asiat yksinkertaisina, mutta emme aliarvioida kuulijaa. Se on joskus aika vaikeaa: kuinka pitää asiat yksinkertaisena, mutta ei vetää sellaisia mutkia suoraksi, joita ei pidä vetää suoriksi.
Fyrqvistin mukaan tarkoituksena on osaltaan pitää kirkkoisien opetus osana Suomen kirkollista elämää ja pyhät isät opetuksineen tunnettuina.
– Haluamme tuoda isien opetusta ihmisten ymmärrettäväksi. Isien teksteillä on maine, että ne ovat vaikeita. Toivomme, etteivät tekstit jäisi sellaisiksi "en minä näitä lue, se on teologien hommaa" -tasoisiksi.
Ortodoksisen kirkon opin yhteydessä puhutaan usein paitsi evankeliumien ja Raamatun opetuksesta, myös kirkon traditiosta. Tähän traditioon ovat kirkkoisät oleellisesti vaikuttaneet.
– Jos me mietimme ortodoksisen kirkon koko olemusta, kirkkoisät ovat äärimmäisen keskeisiä. He ovat kuitenkin muotoilleet tämän kirkon. Ortodoksit sanovat, että tietenkin Jumalan johdatuksessa ja Pyhän Hengen avustuksella. Meillä on kirkkoisiä ja -äitejä, jotka ovat tehneet tosi paljon sen eteen, missä me nyt olemme.
Pyhien äitien tekstejä kaivattaisiin
Pyhien isien podcastin jaksojen aiheet ovat kovin miesvetoiset. Fyrqvistin mukaan syy siihen, ettei podcastissa juuri ole käsitelty naisten tekstejä, on sangen yksinkertainen.
– Se on se ongelma, kun meillä ei ole! Ainakaan hirveän pitkältä aikaväliltä, kenenkään kirkkoäidin tekstejä.
Siitä huolimatta ortodoksinen kirkko tuntee laajan joukon pyhien joukkoon luettuja naisia. Pyhien naisten toiminnasta, ajattelusta tai viisauksista ei ole kirjattu asioita ylös samassa mittakaavassa kuin pyhien miesten.
– Pyhän Andreas Kreetalaisen suuressa katumuskanonissa on Maria Egyptiläisen elämäkerta, ja siinä jaksossa me käsittelemme paljon häntä. Sitten Gerontikonissa on joitain ammoja eli äitejä, joilta on jäänyt elämään tiettyjä lauseita tai opetuksia. Sitten meneekin vähän vaikeaksi. Meillä on hirveästi naispyhiä, mutta heiltä ei ole kirjoja joko siksi, että he eivät ole kirjoittaneet, tai siksi, ettei kirjoituksia ole säilynyt. Oma kysymyksensä onkin, miksi he eivät ole kirjoittaneet.
Halusipa sitten kuunnella isä Andrein puhetta ortodoksisuudesta laaja-alaisella otannalla tai uppoutua Pyhien isien podcastiin, löytyvät podcastit helpoiten Spotify-verkkopalvelusta. Kummankaan podcastin kuuntelu ei vaadi rekisteröitymistä palveluun, ja ne ovat kuunneltavissa maksutta.
Ehdottomasti suosittelemisen arvoinen on myös pappismunkki Damaskinos Ksenofontoslaisen Ortodoksisesta maailmasta, joka löytyy niin ikään maksuttomana Spotifysta, minkä lisäksi kiinnostavaa ortodoksista sisältöä löytyy myös isä Raimo Sissosen Tsasounan suunnalta -verkkosivuilta.
Juttua on muokattu 3.1.2023 klo 11:41 lisäämällä vinkit pappismunkki Damaskinos Ksenofontoslaisen podcastista samoin kuin isä Raimo Sissosen verkkosivuista.