Kozelštšanin Jumalanäidin ihmeitätekevän ikoni Uspenskin katedraalissa Helsingissä
Arki & ihmiset

Kozelštšanin Jumalanäidin ikoni toivottaa ukrainalaiset tervetulleiksi Suomeen, koska sitä rakastetaan molemmissa maissa

Kozelštšanin Jumalanäidin ihmeitätekevä ikoni on tuttu ja rakas ukrainalaisille, ja siksi onkin luontevaa, että se on kuvattuna kirkkomme painattamassa ukrainankielisessä esitteessä.
02.05.2022 - 14:01 | Teksti: Suvi Toivanen | Kuva: Suvi Toivanen
Kozelštšanin Jumalanäidin ihmeitätekevän ikoni Uspenskin katedraalissa Helsingissä

Kozelštšanin Jumalanäidin ihmeitätekevän ikonin historia juontaa juurensa Ukrainaan, mikä tekee siitä erityisen ajankohtaisen nyt Ukrainan sodan myötä. Uspenskin katedraalissa sijaitseva ikoni on kopio samannimisestä ikonista, joka on saanut nimensä ukrainalaisen Kozelštšinan kylän mukaan. Tähän alkuperäiseksi katsottuun ikoniin liitetään kymmeniä ihmeparantumistapauksia 1880-luvulta lähtien ja myös Helsingissä sijaitsevan jäljennöksen kerrotaan saaneen ihmeitä aikaan. Jumalanäidin kozelštšanilainen ikoni on tuttu ja rakas ukrainalaisille, ja siksi onkin luontevaa, että se on kuvattuna kirkkomme painattamassa ukrainankielisessä esitteessä tuomassa turvaa ja lohdutusta.

Ortodoksinen ristisaatto etenee kohti Ukrainan suurlähetystöä Helsingissä
Ortodoksisuuden sunnuntaina 6.3.2022 ristisaatto Uspenskin katedraalista kulki laulaen halki kaupungin ja siirtyi metrolla Kulosaareen.

Ortodoksisuuden sunnuntaina 6.3.2022 Helsingin ortodoksinen seurakunta ilmaisi tukensa Ukrainalle järjestämällä ristisaaton Ukrainan Suomen-suurlähetystöön Kulosaareen. Kozelštšanin Jumalanäidin ihmeitätekevä ikoni osallistui rukouspalvelukseen suurlähetystön edessä noin kolmensadan ihmisen yhtyessä rukoukseen rauhan puolesta. Palveluksen jälkeen kuultiin myös suurlähettiläs Olga Dibrovan koskettava ja toivoa antava puhe maansa itsenäisyyden puolesta. Dibrova oli erityisen kiitollinen siitä, että ukrainalaisille tuttu Kozelštšanin Jumalanäidin ikoni oli mukana tilaisuudessa.

Suomessa Kozelštšanin Jumalanäidin ikoni tuli laajemmin tunnetuksi noustessaan lehtien otsikoihin kesäkuussa 2010, kun se varastettiin Uspenskin katedraalista. Ikoni oli kadoksissa kahdeksan kuukautta, kunnes tuomion saanut varas tunnusti vankilapapille tekonsa.

Suomessa Kozelštšanin Jumalanäidin ikoni tuli laajemmin tunnetuksi noustessaan lehtien otsikoihin kesäkuussa 2010, kun se varastettiin Uspenskin katedraalista.

Turusta maakätköstä löytynyt ikoni oli vaurioitunut ja menettänyt kullanhohtoisen kehyksen, helmistä punotun riisa-suojuksen sekä uhrilahjoina lahjoitetut arvoesineet. Valamon konservointilaitoksella selvisi, että maalaukseksi luultu ikoni on maalattu vain riisan aukoista näkyneiden kasvojen, käsien ja Kristus-lapsen jalkojen osalta. Kyseessä onkin painokuva vuodelta 1885 Ukrainan Pultavasta. Ikonin löytyminen oli sitä kaivanneelle seurakunnalle suuri ilo ja helpotus, ja se palautettiin juhlallisesti monipäiväisen kiertueen kautta takaisin katedraaliin elokuussa 2011.

Ukrainan Suomen-suurlähetystön aita kukitettuna sinikeltaisin kukin
Ukrainan suurlähetystön aita kukitettiin ennen rukouspalvelusta Ukrainan lipun värein.

Ikonin historiasta tiedetään, että sittemmin pyhäksi kanonisoitu rovasti ja voimallinen esirukoilija Johannes Kronstadtilainen (1829–1908) lähetti kyseisen painokuvaikonin avuksi ja siunaukseksi viipurilaiselle Kravotkinskin perheelle, jonka tytär oli vakavasti sairas. Viipurissa toimitettiin rukouspalvelus ikonin edessä, ja tyttö parani.

Talvisodan puhjettua ikoni matkasi sijoituspaikastaan Sorvalin kirkosta Viipurin alueelta Helsinkiin säilyen vahingoittumattomana siitä huolimatta, että evakkojunaa pommitettiin. Kyseisen ikonin edessä rukoilemisen kerrotaan tuoneen apua niin lapsettomuuteen kuin sairauksiinkin myös Uspenskin katedraalissa.

Talvisodan puhjettua ikoni matkasi sijoituspaikastaan Sorvalin kirkosta Viipurin alueelta Helsinkiin säilyen vahingoittumattomana siitä huolimatta, että evakkojunaa pommitettiin.

On arveltu, että Ukrainassa sijaitseva, alkuperäinen Kozelštšanin Jumalanäidin ikoni olisi tuotu 1700-luvulla Italiasta. Se sai ihmeitätekevän maineen 1880-luvulla, kun kreivi Kapnistin tytär tervehtyi äkillisesti parantumattomaksi katsotusta sairaudesta rukoiltuaan suvun ikonin edessä ja puhdistettuaan sen riisan.

Arkkipiispa Leo ja Ukrainan suurlähettiläs rukouspalveluksessa Ukrainan puolesta
Suurlähettiläs Olga Dibrova piti puheen rukouspalveluksen jälkeen Ukrainan suurlähetystöllä 6.3.2022. Taustalla Kozelštšanin Jumalanäidin ikoni.

Huhu parantavasta ikonista kiiri, ja vuosina 1881–88 kirjattiin 38 dokumentoitua ihmeparantumista. Kreivin puutarhaan Kozelštšinan kylään rakennettiin kappeli ja myöhemmin kirkko, jossa aloitettiin luostaritoiminta. Neuvostoliiton hajottua ikoni palautettiin tähän Jumalansynnyttäjälle omistettuun nunnaluostariin. Kuten muistakin Jumalansynnyttäjän ikoneista, myös Kozelštšanin Jumalanäidistä on lukuisia jäljennöksiä.

Pääkuva ylhäällä: Kozelštšanin Jumalanäidin ihmeitätekevä ikoni sijaitsee Uspenskin katedraalissa. Ikoni tunnetaan vanhemmissa suomenkielisissä lähteissä myös nimellä Kozelštšinon Jumalanäidin ikoni. Kiota-kaappiin asetettu rakastettu ikoni vetää rukoilijoita puoleensa, ja kiitollisuudesta annetut votiivilahjat kaunistavat ikonikaappia. Kun Kozelštšanin Jumalanäidin ikoni lähti pyhiinvaellukselle Ukrainan suurlähetystöön, se korvattiin väliaikaisesti maalatulla kopiolla. 

Lähteet:
Arseni, piispa 2011: Ihmeitätekevät ikonit Suomessa. Ikonimaalari 2/2011, 8–15.
Flinckenberg-Gluschkoff, Marianna, 2015. Ikoni puhuu. Tietoa ikonien kielestä ja tehtävästä. Helsinki: Maahenki.
Jääskinen, Aune, 2001. Kozelshtshinon Jumalanäidin ihmeitätekevät ikonit Suomessa. Ikonimaalari 2/2001, 15–16.
Kahla, Elina, 2001. Kozelshtshinon ihmeitätekevä Jumalanäidin ikoni. Ikonimaalari 2/2001,12–14.