Julia_Salminen_ortodoksikirkossa_ja_käspaikka
Arki & ihmiset

Jyväskylän seurakunnan juhlasalin Pyhä Kolminaisuus -ikoni sai uuden pyhäisen pyyhkeen

| Teksti: Eila Kautto | Kuva: Anna-Maija Keurulainen
Julia_Salminen_ortodoksikirkossa_ja_käspaikka

Jyväskylän ortodoksisessa seurakunnassa toimiva käspaikkakerho lahjoitti juhlasalin Pyhän Kolminaisuuden ikonia koristamaan seitsemän metriä pitkän käspaikan, jonka isä Timo Mäkirinta siunasi käyttöön pääsiäisajan päätöspäivänä 12.5. Kiitollisissa sanoissaan hän mainitsi kuinka käspaikkakerholla on tärkeä tehtävä paitsi kauneuden luomisessa, myös käspaikan vanhan, rituaalisen perinteen säilyttämisessä ja välittämisessä. 

Uuden käspaikan kankaan kutoi Kaisa Pahkala, ja sen valmisti kerhon ensimmäinen opettaja, 87-vuotias Julia Salminen.

Mallin piirtämisestä reunapitsien virkkaamiseen asti häneltä kului käspaikan valmistamiseen neljä kuukautta.

Tarkkuutta ja kärsivällisyyttä vaativa kuva-aihe on tehty perinteisellä etupistokirjonnalla. Alun perin Kansallismuseon kokoelmiin kuuluneen, Itä-Karjalasta peräisin olevan mallin mukaelman keskeisenä aiheena on elämänpuu iloineen ja suruineen. Surua ilmaisevat oksat painuvat alaspäin ja iloa ilmaisevat oksat kohottuvat ylöspäin. Käspaikan karjalaiset kukkilinnut puolestaan symboloivat valoa ja rakkautta ja toimivat viestintuojina tuonpuoleisesta.

Rituaaliesine ja taidonnäyte

Käspaikka on pitkä ja kapea, päistään kirjailtu pyyheliina, mutta myös rituaaliesine, johon liittyy kansanomaisia tapoja ja uskomuksia. Se on ollut karjalaisen naisen käsityötaidonnäyte, joka on kulkenut suvussa arvokkaana perintönä ja kerännyt käytössä pyhyyttä ja parannusvoimaa. Ortodoksisissa kirkoissa käspaikkoja käytetään ikoniliinoina liturgisten tekstiilien rinnalla.

Jyväskylän seurakunnan käspaikkakerhon toiminta alkoi vuonna 2007. Se kokoontui aluksi Julia Salmisen kotona ja syksystä 2015 alkaen ortodoksisen kirkon ikoniluokassa. Julian toimiessa vapaaehtoisena opettajana käytännön asioista on huolehtinut Katriina Leino. Nykyisin kerran kuussa kokoontuvan kerhon toiminta jatkuu Anna-Maija Keurulaisen ja Marja-Leena Jurvasen johdolla. Kerhossa opiskellaan käspaikan historiaa ja tutustutaan vanhoihin ja uusiin kirjontatapoihin.

Opinto-ohjelmaan kuuluu kankaiden ja mallin valinta, etupistokirjonta, erilaiset pitsimallit ja omien kirjontamallien suunnittelu.

Käspaikkakerho järjestää kirkkokahvituksia, myyjäisiä ja opintoretkiä. Myös näyttelytoiminta on ollut vilkasta.

Lukuisten kirkolla järjestettyjen näyttelyiden lisäksi kerholaisten töitä on ollut esillä muun muassa Lappeenrannan kirkkopäivillä sekä Suomen käsityön museon näyttelyssä vuonna 2013. Viimeksi mainittu näyttely huomioitiin myös Yleisradion uutisissa. Vuonna 2016 Julia Salminen esitelmöi käspaikoista käsityön museossa, ja tilaisuuteen liittyi kerholaisten työnäytös.

Pääkuvassa Julia Salminen.