Ajassa

Kuoleman kautta elämään – tyhjä risti on voiton merkki

| Teksti: Metropoliitta Ambrosius | Kuva: PublicDomainPictures / Pixabay
Risti kohoaa sinistä taivasta vasten

Nyt tiedän, minkä kirjan mieluusti pitäisin kuolemaa tehdessäni vuoteeni vierellä. Se olisi Jeesus-lapsen Teresan Viimeiset keskustelut.

Kuolemassa astun elämään, en enää kompuroi. Kristuksen kuolema on kaunein kuolema rakkauden tähden. Näin sanoo katolinen mystikko, joka kuoli keuhkotautiin 24-vuotiaana.

Silloin ei vielä ollut kunnon lääkkeitä keuhkotautiin. Hengitysvaikeudet ja muu kipu ja kärsimys eivät lannistaneet hänen luottamustaan iankaikkisen elämän hyvyyteen ja kauneuteen. Kärsimystä ei saa kenellekään toivoa, mutta sen keskelläkin säilyy luottamus, ettei Jumala hylkää. Myös sen läpi enkelit kantavat käsivarsillaan, matkalla ruususateeseen.

Hämmentäviä sanoja, joita myös idän kirkon mystikot voisivat lausua. Yhtä hyvin hiljaisen viikon jumalanpalveluksissa näemme, miten Kristuksen inhimillisten kärsimystenkin läpi säteilee Jumalan hyvyys ja rakkaus. Pitkäperjantainakin kirkko kaipaa ja kaiuttaa ylösnousemuksen iloa:

Ylistämme sinun kärsimyksiäsi, oi Kristus. Näytä meille myös voitollinen ylösnousemuksesi.

Tämän päivän sota, kärsimys ja ahdinko eivät hämmennä Kristuksen kärsimyksen, kuoleman ja ylösnousemuksen ainutkertaisuutta. Päinvastoin. Mutta erityisesti ne, jotka kärsivät ilman omaa syytään, ovat osallisia Kristuksen kärsimyksistä, ja Kristus kärsii heissä.

Tyhjä risti on voiton merkki. Siksi meidän ei tarvitse pelätä kuolemaa. Teresan sanoin: kun rakastamme, ei voi olla kiirastulta.

Mutta niin kauan kuin elämme, tehtävämme on jakaa konkreettisella tavalla niitä lahjoja, joita meille on annettu. Syvällisimmän esimerkin tästä velvoituksesta antaa meille Jeesuksen vertaus laupiaasta samarialaisesta.

Me papit, diakonit tai muut kristityt kuljemme ohi tai sorvaamme kannanottoja liiankin usein. Tänä pääsiäisenä Kristus itse tulee luoksemme haavoitetussa ja kärsivässä pakolaisessa, joka tarvitsee tukeamme. Omastaan antaminen, diakonia, rakkauden palvelu tekevät meistä ihmisiä. Ylösnousemuksen välittäjiä ja jakajia. Tässä on meille riittävästi hommaa ennen ”Viimeisiä keskusteluja”.

Kirjallisuus:
Jeesus-lapsen Teresa: Viimeiset keskustelut, suom. Pia Koskinen-Launonen. Helsinki: KATT 2021)