Ajassa

Arkkipiispa Leo otti vahvasti kantaa apulaispiispan valitsemisen puolesta, mutta soraääniäkin kuultiin

Apulaispiispan vaali nousi odotetusti kirkolliskokouksen avajaispäivän ykköspuheenaiheeksi.
| Teksti: Susanna Somppi | Kuva: Vladimir Sokratilin
Arkkipiispa Leon aloituspuheenvuoroa pitämässä kirkolliskokouksessa 2021 Valamon luostarissa

Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo käsitteli kirkolliskokouksen avauspuheenvuorossaan erityisesti nuorten hyvinvointia. Isä esipaimen toi julki huolensa nuorten henkisestä ja hengellisestä hyvinvoinnista, jota uhkaavat monet nykyajan ilmiöt. Akuutteina huolenaiheina nuorilla ovat ilmastonmuutos ja koronapandemia.

Pian tämän jälkeen arkkipiispa Leo otti kantaa apulaispiispan vaaliin. Ehdokasasettelu apulaispiispan vaalia varten on määrä tapahtua tiistaina.

– Ensinnäkin me tarvitsemme apulaispiispan. Korostan, että kyse ei ole nyt minun henkilökohtaisesta halustani, vaan siitä, että kirkkomme tarvitsee nuorempia piispoja.

Arkkipiispa Leo muistutti, että apulaispiispan toimenkuvaan on määritelty kuuluvaksi julkaisutoiminta, monikulttuurisuus, nuorisotyö ja koulutus.

– Miten muuten voisimme sijoittaa tulevaisuuteen, isä esipaimen kysyi.

Hän huomautti myös, että mahdollisen apulaispiispan kulut on otettu jo otettu huomioon talousarviossa. Kyseiset kulut on määrä kanttaa valtionavustuksen osuudesta.

– Ensinnäkin me tarvitsemme apulaispiispan. Korostan, että kyse ei ole nyt minun henkilökohtaisesta halustani, vaan siitä, että kirkkomme tarvitsee nuorempia piispoja.

Arkkipiispa Leo viittasi myös keskusteluihin viime vuonna patriarkka Bartolomeoksen kanssa Konstantinopolissa.

– Vaikka käymämme keskustelut olivat hyvin luottamuksellisia, esitän teille silti saman kysymyksen kuin joka meille esitettiin Konstantinopolissa, eli mitä me jätämme tuleville sukupolville? Kieltäydyn uskomasta, että apulaispiispan valinnan todellisena esteenä olisivat taloudelliset perusteet.

Arkkipiispa Leo huomautti myös velvollisuutensa olevan raportoida patriarkallemme mahdollisesta kielteisestä päätöksestä apulaispiispan vaalin suhteen.

– Valitsematta jättämisellä voi olla myös seurauksensa, isä esipaimen huomautti.

Raha ei saa ratkaista

Kirkolliskokousedustaja Matti Tolvanen ja Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Timo Tynkkynen korostivat puheenvuoroissaan, että apulaispiispan valinta ei ole eikä saa olla ensisijaisesti taloudellinen kysymys.

Puheenvuoron käytti asian tiimoilta muiden muassa myös isä Teo Merras.

– On valitettavaa, että apulaispiispan valinnasta on tehty pelkkä rahakysymys. Sama raha käytettäisiin johonkin muuhun, kenties jopa samankaltaisten palveluiden ostamiseen muualta, kuin mitä apulaispiispa voisi tarjota, isä Teo sanoi.

Keskustelun lomassa väläytettiin myös kysymystä siitä, vaikuttaako apulaispiispan valitsematta jättäminen kirkkomme autonomiseen asemaan.

Apulaispiispan valinnan vastustajat vetosivat apulaispiispan aiheuttavan jatkuvia kustannuksia sekä vetosivat seurakuntien heikkenevään talouteen ja kirkon laskevaan jäsenmäärään. Lisäksi etenkin some-kirjoitteluissa on jatkuvasti toistettu väitettä, jonka mukaan Konstantinopoli pyrkisi vaikuttamaan kirkkomme sisäisiin asioihin vaatimalla” apulaispiispan valintaa.

Apulaispiispan valinnan vastustajat vetosivat apulaispiispan aiheuttavan jatkuvia kustannuksia sekä vetosivat seurakuntien heikkenevään talouteen ja kirkon laskevaan jäsenmäärään.

Rovasti Heikki Huttunen puolestaan ihmetteli sitä, että apulaispiispan valintakysymys on pilkottu ikään kuin toisistaan erillään oleviksi osiksi: taloudelliseksi, hallinnolliseksi ja kanoniseksi kysymykseksi.

– Minusta ajatus siitä, että apulaispiispalla olisi kirkon yhteisiä tehtäviä, on hiukan ontuva, samoin hallinnollinen ja kanoninen dikotomia. Ei ole olemassa helikopteripiispuutta. Toki kannatan lämpimästi piispallisiin tehtäviin valmentamista, mutta en kannata piispuutta harjoittelupaikkana, isä Heikki sanoi.

–  Kannatan piispuuden ja johtajuuden vahvistamista kirkossamme, mutta tämä ei minusta edellytä tilanteessamme apulaispiispan valintaa. Kunnioitan patriarkkaamme erittäin suuresti ja tiedän, että hän kunnioittaa kirkkomme autonomiaa, isä Heikki totesi.

Tällä hetkellä kirkossamme on kolme toimessa olevaa ja kaksi jo eläköitynyttä piispaa, joten apulaispiispasta tulisi kuudes piispa.

"Toivon Pyhän Hengen johdatusta"

Puheenvuoron käytti myös Oulun metropoliitta Elia.

–  Piispainkokouksen jäsenenä olen ollut tekemässä päätöstä, jonka takana seison. Toivon kuitenkin tälle ratkaisulle mahdollisimman suurta yksimielisyyttä ja Pyhän Hengen johdatusta, jotta tämä asia voitaisiin päättää, totesi Oulun metropoliitta Elia.

Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra, rovasti Markku Salminen painotti myös, ettei apulaispiispan valinta saa olla ensisijaisesti taloudellinen kysymys.

– Piispuudesta käsin me rakennamme ymmärrystämme kirkosta. Hallintohimmelit eivät auta ihmisiä sitoutumaan kirkkoon, mutta piispojen työ auttaa. Hengellisen työn merkitys tulee kasvamaan yhteiskunnassamme, joten me tarvitsemme kaikkia piispojamme sekä myös apulaispiispaa. Valitsematta jättäminen tulee ”maksamaan” meille enemmän kuin valitsematta jättäminen, isä Markku varoitti.